Päiväretkikohteiksi sopivat erinomaisesti Ruissalo, Katariinanlaakson, Rauvolanlahden ja Vaarniemenkallion alue sekä Kuusiston retkeilyalue. Viikonloppuretkille tai muille pidemmille retkille kannattaa mennä Kurjenrahkan tai Saaristomeren kansallispuistoon.
Turun kaikista suosituin, Ruisrockin festivaalialueenakin tunnettu retkikohde on Ruissalon saari. Ruissalo on helppokulkuista maastoa. Täällä pääsee vähällä vaivalla tekemään hienoja luontohavaintoja. Alueella kulkee hiekkapolkuja, joita voi edetä myös lastenvaunujen kanssa. Ruissalosta löytyy toki vaikeakulkuisempiakin maastoja.
Luonnoltaan ja lajistoltaan Ruissalo on rehevää. On tammilehtometsää, rantaniittyä, reheviä merenlahtia, runsasta linnustoa, ulommas merelle työntyviä niemiä, joissa pääsee ihailemaan merilintuja ja saa tuntumaa saaristoluonnosta. Ihmisiä liikkuu alueella säällä kuin säällä, vuodenaikaan katsomatta.
Turun keskustasta Ruissaloon lähtee busseja puolen tunnin välein ja bussimatka kestää pysäkistä riippuen 15–30 minuuttia. Ruissaloon voi mennä myös pyörällä. Vaspilainen Milla Aalto muistelee lämmöllä menneitä luontohetkiä Ruissalossa.
”Ruissalossa on tullut retkeiltyä sekä porukalla että yksin tosi paljon vuosien varrella. Teimme huhtikuun alussa Vaspin pöllöretken kasvitieteellisen puutarhan nurkille. Sää oli yleisen käsityksen mukaan hirveä, satoi räntää ja tuulikin, mutta lähdimme urheasti retkelle. Illan myötä sade taukosi. Kuulimme yhden lehtöpöllön, tosin tuulen takia heikosti, mutta retken hienointa antia olikin seikkaileminen hämärtyvässä metsässä, missä kohtasimme myös tosi pelottoman oloisia metsäkauriita.”
Tämä kolmen luontoalueen muodostama retkeilykohde sijaitsee Turun ja Kaarinan rajalla. Katariinanlaakso on pieni lehtometsäkohde merkittyine retkeilyreitteineen. Vasp on tehnyt sinne muun muassa pöllöretkiä. Rauvolanlahden alue tunnetaan lintuvesistönä. Lahdella on lintutorni ja pitkospuut.
Vaarniemenkallio on suojelualuetta, jota peittää pääosin mäntymetsä. Korkealla kallioisella kukkulalla on näköalatorni. Alueelta löytyy retkeilijöitä varten laavu ja tulentekopaikka. Vasp on viettänyt täällä tunnelmallisia iltoja nuotion äärellä.
”Vuosia sitten teimme silloisen toimintaryhmän kanssa helmikuisen patikkaretken Vaarniemelle. Kiipesimme ylös kukkulalle, ihailimme maisemia ilta-auringossa ja söimme laskiaispullia laavulla. Paluumatkalla alaspäin pohdimme, onnistuisiko mäenlasku paikoin jäätyneellä rinteellä ilman pulkkaa. Eräs osallistujista lähti sitten vahingossa huimaan syöksylaskuun pepullaan pitkin jäistä mäkeä. Me muut vain tuijotimme henkeä pidättäen. Onneksi mitään ei sattunut, ja tilanteesta saatiin hyvät naurut”, Aalto kertoo.
Kuusiston retkeilyalue sijaitsee Kaarinan saaristossa. Kuusiston saarella voi ihailla perinnemaisemia ja merinäköaloja, ja alueella on jonkin verran suojeltua metsää. Merellinen maisema muodostuu maankohoamisen myötä umpeenkasvaneista merenlahdista. Kaksi lintutornia mahdollistaa lintujen tarkkailun ruovikkoisella, Natura-alueena tunnetulla Kuusistonlahdella, kun taas historian ja kulttuurin ystävä voi piipahtaa piispanlinnan raunioilla. Retkieväiden nauttimiseen alueelta löytyy tulentekopaikka.
Alueella ei ole virallista leiriytymispaikkaa, mutta jokamiehenoikeudella voi kuitenkin yöpyä järkeväksi näkemällään paikalla suojelualueiden ulkopuolella. Linnanraunioiden ympärillä on polku, joka soveltuu myös liikuntarajoitteisille.
Vasp on järjestänyt alueelle pyöräretkiä Turusta, ja arki-iltaisin Kuusistoon pääsee bussilla. Retkeilijä voi myös ottaa bussin Kuusistonsillalle ja pyöräillä loppumatkan. Kuusisto on kiva pyöräilykohde, sillä koko matka saaren läpi on kaunista maaseutu- ja perinnemaisemaa. Viikonloppuisin kohde on vaikeampi tavoittaa puutteellisten bussiyhteyksien takia, joten oma-auto tai pyörä tulee tarpeeseen.
”Viime kesänä päätimme järjestää Rakastu kesäyöhön -teemapäivänä yöretken Kuusistoon. Siirryimme kimppakyydeillä kohteeseen auringonlaskun aikaan. Kiersimme Kappelinmäen luontopolun, vietimme aikaa lintutornilla ja istuskelimme nuotiopaikalla odottamassa auringon nousua. Retki oli todella antoisa. Kohtasimme mäyrän luontopolulla, pääsimme havainnoimaan lepakoiden lentoa kartanon pihassa, suorastaan säikähdimme aivan lähellä seisoskellutta metsäkaurista ja kuulimme muun muassa viitakerttusen laulua”, Aalto muistelee.
Kurjenrahkan kansallispuistossa riittää patikoitavaa ihan lyhyistä parin kilometrin reiteistä aina 40–50 kilometrin kierroksiin. Kansallispuistosta pääsee polkuja pitkin myös Vaskijärven luonnonpuistoon, jolloin retkelle tulee haluttaessa lisää mittaa. Alueella on runsaasti telttailu- ja nuotiopaikkoja. Kansallispuiston luontoon sisältyy soiden lisäksi metsää ja maasto vaihtelee. Alueelta löytyy muun muassa vanha aarniometsäalue ja iso järvi, jossa voi soutaa ja meloa. Kansallispuistossa on vajaan kilometrin mittainen pyörätuolilla kuljettava reitti, jonka varrella liikuntarajoitteiset pääsevät nauttimaan suomaisemista.
Kurjenrahkan kansallispuistosta erityisen tekevät sen suot, sillä eteläisessä Suomessa on vähän koskemattomia suoalueita. Kurjenrahkan suo ja Vajosuo ovat laajoja, erämaisia suoalueita, joilla retkeilijää odottaa luonnon hiljaisuus. Täällä tuntuu, että olisi todella kaukana kaikesta.
Vasp on käynyt Kurjenrahkan kansallispuistossa päiväretkillä, mutta järjestänyt myös viikonlopun mittaisia harjoitusvaelluksia, joiden aikana on patikoitu 30–40 kilometriä. Kylmänä vuodenaikana alueelta voi vuokrata yösijaksi mökin. Keväällä 2017 Vaspin retkiryhmä vuokrasi vanhan maalaistalon, jossa ryhmä piti suuren suosion saaneen mökkileirin. Kylmä vuodenaika karsii helposti retkien osallistujia, mutta mökkiyöpyminen houkutteli paikalle runsaasti luonnonystäviä.
”Olemme järjestäneet pari kertaa myös huhtikuisen teeriretken Kurjenrahkaan: yöpyneet lähellä lintutornia niin, että olemme päässeet aamun koiton aikaan tornille havainnoimaan teerien soidinta. Teeriturnajaisten tarkkailun ohessa on päästy myös näkemään kurkien tanssia, kuultu kuovin huutoa ja joutsenten toitotusta sekä nähty kapustarintoja. Varhainen kevätaamu avosuolla on jotain todella kokemisen arvoista”, Aalto kertoo.
Ehkä vaikuttavin ja ikonisin kohde Saaristomeren kansallispuistossa on Korppoon Jurmo, joka soveltuu hyvin pidempääkin reissua kaipaavalle retkeilijälle. Retkelle pituutta saa, kun Jurmosta siirtyy yhteysaluksella tai venetaksilla muihin saariin. Retkeilijä voi jatkaa Saaristomereen tutustumista myös polkupyörällä vaikkapa Saariston rengastietä pitkin.
Jurmossa luonto on avointa karua kanervanummea. Saarelta löytyy myös pieni metsikkö. Kivikkoinen maasto haastaa paikoin kulkijaa. Jurmossa voi havaita runsaasti lintuja, harvinaisia kasvi- ja hyönteislajeja ja jopa hylkeitä. Jurmossa retkeilijää odottaa perinnemaisema; maisemanhoitotoimenpiteistä huolta pitävät kesällä saarelle laiduntamaan tuodut ylämaannaudat. Saarella on mahdollista nähdä myös pieni alpakkalauma.
Jurmossa on lintuasema ja majoittumista varten mökkejä sekä metsähallituksen ylläpitämä telttailu- ja tulentekoalue.
Jurmossa Aalto bongasi hylkeen:
”Jurmo on todellinen helmi. Tyypillisesti sinne tulee lähdettyä keväällä katsomaan muuttolintuja, mutta muutama vuosi sitten järjestimme telttailuretken Jurmossa keskikesällä. Heräsin varhain aamulla etsimään jo muutolle lähteneitä kahlaajia, ja siinä kivikkoista rantaa kulkiessa ihmettelin, mikä kummallisen näköinen lintu aallokossa oikein uiskentelee. Kun katsoin kiikareilla, tajusin sen olevan harmaahylje, joka kurkki minua kohti aaltojen seasta.”
Turusta Jurmoon pääsee julkisilla kulkuneuvoilla, mutta retkelle kannattaa varata aikaa. Bussimatka Nauvoon kestää pari tuntia ja Nauvosta yhteysalus seilaa Jurmoon neljä tuntia. Yhteysaluksen kyydissä saa hyvän kuvan Saaristomerestä. Alus kulkee sisä- ja välisaariston läpi ulkosaaristoon, ja jos koko matkan tarkenee oleskella aluksen kannella, näkee, miten maisema muuttuu. Yhdessä kohtaa ympärillä näkyy vain ulappaa.
Saariston rengastien kiertämiseen polkupyörällä kannattaa varata ainakin muutama päivä. Matkan varrella on lukuisia hienoja luontokohteita muun muassa Korppoossa, Houtskarissa ja Iniössä. Pyöräretkellä saaristossa voi viettää vaikka useamman kesäviikon tutustuen rauhassa luontokohteisiin ja pistäytyen vierailuille eri saarille.
”Seilin saari on vain puolen tunnin yhteysalusmatkan päässä Nauvosta, joten sinne on helppo päästä. Saari on kuuluisa historiastaan, mutta myös sen luonto on huomion arvoista ja nykyään siellä toimii Saaristomeren tutkimuslaitos. Olen biologian opintojeni myötä tottunut viettämään kesäisin paljon aikaa Seilissä ja paikka on minulle tosi rakas. Pari vuotta sitten olin luunmurtuman takia kävelykyvyttömänä koko alkukesän, mutta halusin kuitenkin päästä käymään Seilissä. Niinpä kaverit auttoivat minut retkelle pyörätuolilla. Vaikka saaren hiekkatiet ovatkin aika töyssyisiä, pääsin etenemään ja olin tosi iloinen retkestä. Näinkin hieno luontokohde osoittautui myös kävelykyvyttömän tavoitettavaksi”, Aalto vinkkaa.
Teksti: Aino Huotari
Artikkeli on julkaistu Nuorten Luonto -lehdessä 2/2018.
Luontoliiton Varsinais-Suomen ja Savo-Karjalan piirit järjestävät elokuussa kaikille avoimen vaellustaitojen etäkurssin. Lue lisää: https://luontoliitto.fi/tapahtuma/vaeltamisen-etakurssi-vaellusvarusteet/
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo