Keinoliha on laboratoriossa kehitetty lihankorvike. Nykyään sitä valmistetaan jo naudasta, porsaasta ja siipikarjasta.
Punaisen keinolihan valmistamiseen tarvitaan joko eläimen lihassolu tai hedelmöitetty munasolu. Siipikarjan solunäytteeseen riittää höyhen.
Kun näyte on otettu, siihen lisätään laboratoriossa vettä, ravintoaineita, happea ja lämpöä. Pienestä näytepalasta voidaan tehdä jopa tuhansia tonneja keinolihaa.
Singapore hyväksyi keinolihan ensimmäisenä valtiona maailmassa. Laboratoriossa valmistetut kananuggetit tulivat myyntiin joulukuussa 2021.
Nyt Lappeenrantaan on rakenteilla maailman suurin keinolihaa valmistava tehdas. Britannialainen yritys Ivy Farm solmi sopimuksen suomalaisen Symbio Powerlabsin kanssa aiemmin tänä vuonna. Tuotanto alkaa vuoden 2025 aikana.
Keinolihan myyminen ei ole sallittua EU:ssa lainsäädännön takia. Lain mukaan näytteiden täytyy olla täysin steriilejä, eikä sellaista ympäristöä pystytä varmistamaan ainakaan nykyisillä menetelmillä.
Ennusteiden mukaan keinolihalla on kasvavat markkinat etenkin Aasiassa. Myös Lappeenrannassa valmistettuja tuotteita aiotaan myydä Aasiaan, samoin Lähi-itään.
Keinolihan on koostumukseltaan ja maultaan samanlaista kuin oikea liha. Sitä pystytään kuitenkin muokkaamaan terveellisemmäksi, esimerkiksi rasvan määrää vähentämällä.
Keinoliha vaatii vähemmän vettä kuin karjankasvatus. Jos keinoliha tulevaisuudessa korvaisi osan oikeasta lihasta, rehun kasvatukseen ja laiduntamiseen tarkoitetut maa-alueet kutistuisivat merkittävästi.
Toisaalta tutkijat ovat arvioineet, että keinolihan päästöt ovat 4–25-kertaiset perinteiseen karjankasvatukseen verrattuna. Laboratoriot kuluttavat suuren määrän sähköä.
Vielä tänä päivänä keinolihaa voi ostaa vain muutamista ravintoloista Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Kaupassa tuotteita tullaan tuskin näkemään vielä vuosiin, sillä tuotantokustannukset ovat suuret. Keinolihan tekeminen maksaa noin 58 euroa kilolta.
Tutkijoiden mukaan keinolihasta ei ole ratkaisemaan maailman ruokaongelmaa. Jotta ravintoa riittää kaikille, ympäristöystävällisellä tavalla, ihmiskunnan suurimman proteiininlähteen täytyy tulevaisuudessa olla kasvipohjaista.
Eläinoikeusjärjestöt kehottavat tarkastelemaan kriittisesti myös sitä, millaisissa oloissa pidetään eläimiä, joilta solunäytteet otetaan.
Teksti: Laura Härkönen
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo