”Tekoälyn historia on paljon pidempi kuin ihmiset usein ajattelevat”, sanoo tutkija ja Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Matti Nelimarkka. Hänen mukaansa tekoäly on keksitty monta kertaa, mutta sillä on eri vaiheissa tarkoitettu eri asioita.
Alun perin käsite tekoäly syntyi kongressissa, joka järjestettiin Yhdysvalloissa 1956. Jo silloin pohdittiin neuroverkkojen mahdollisuuksia, ja niitä käytetään edelleen tekoälyn kanssa. Sittemmin käyttökohteet ovat monipuolistuneet, ja tällä hetkellä tekoälyjärjestelmistä erityisesti generatiiviset mallit herättävät kiinnostusta. Kun puhumme tekoälystä, tarkoitamme yleensä juuri generatiivisia kielimalleja. Generatiiviset kielimallit ovat tekoälyjärjestelmiä, jotka on koulutettu esimerkiksi tuottamaan tekstiä. Tämä juttu keskittyy generatiivisten kielimallien käyttöön.
Tekoäly hyödyntää käytössä olevaa tietoa ja niiden yhteyksiä. ”Helsinki on Suomen pääkaupunki, ja se on perustettu 1550. Jos nämä seikat tuntevalta tekoälyltä kysytään, milloin Suomen pääkaupunki on perustettu, se tietää näiden kahden päätelmän perusteella, että vastaus on 1550”, Nelimarkka havainnollistaa.
Tekoälyn avulla voidaan tehostaa ja nopeuttaa asioita, mikä voi olla hyvä tai huono asia. Yksi usein väitetyistä hyödyistä on, että tekoälyn avulla voidaan vähentää niin sanottua rutiininomaista työtä, jolloin vapautuu aikaa luovalle ajattelulle.
Tekoälyn ennustetaan vähentävän töitä, joihin ihmisiä tarvitaan. ”En itse usko siihen. Ennemmin näkemykseni on, että vaikka rutiininomainen työ vähenee jonkin verran, samaan aikaan tulee uutta työtä tilalle”, arvioi Nelimarkka.
Tekoälyä käytetään yhteiskunnassa laajasti, esimerkiksi lääketutkimuksessa. Lisäksi kielimalleista voi olla hyötyä ihmisten välisessä kommunikaatiossa. ”Tätä asiaa on tutkittu siten, että poliittiseen keskusteluun laitettiin kielimalli auttamaan ihmisiä kommunikoimaan toistensa kanssa. Ihmiset löysivät paremmin ystävällisen, konstruktiivisen äänensävyn keskusteluun, jota automaattinen moderaattori siisti ja jäsensi”, Nelimarkka sanoo.
Käyttömahdollisuuksista huolimatta tekoäly aiheuttaa myös huolta. Tekoäly tekee asioita ihmisen puolesta, mikä muodostuu ongelmalliseksi silloin, jos ihmisen omat taidot jäävät kehittymättä, kun työ on ulkoistettu tekoälylle. Jos tekoäly vaikkapa kirjoittaa valmiiksi tekstin, kuten esseen, opiskelijan puolesta, tämän ei itse tarvitse nähdä vaivaa tekstin tuottamisen eteen. Silloin se ei kehitä opiskelijan ajattelu- tai kirjoittamistaitoja. Tekoälyn tarjoamat vastaukset eivät myöskään aina ole oikeita ja totuudenmukaisia, vaikka kuulostavatkin uskottavilta. Jos väitteitä ei tarkista, voi uskoa ja levittää tarkoittamattaan väärää tietoa.
Tekoälyn käyttöön liittyy ongelmia myös kestävyyden näkökulmasta. Tekoälyn koulutus ja käyttö vievät resursseja, kuten vettä ja energiaa, samoin esimerkiksi mineraaleja, joita tarvitaan tietokoneiden valmistamisessa ja joiden louhinnasta aiheutuu ympäristöhaittoja.
Se, onko tekoälystä lopulta enemmän hyötyä vai haittaa, riippuu osittain ihmisten tekemistä päätöksistä. “Aina tekoälyn tekijöillä tai käyttäjillä ei ole paha mielessä, mutta silti lopputulos on epätoivottu – esimerkiksi ihmisiä syrjivä tai epäkunnioittava”, sanoo Nelimarkka. Tämä riippuu muun muassa siitä, millaisella materiaalilla tekoälyä on koulutettu.
Generatiivisia tekoälyjä on koulutettu monenlaisilla internetissä saatavilla olevilla materiaaleilla. Koulutusta valvovat ihmiset työskentelevät usein huonoilla työehdoilla, ja koulutuksessa rikotaan taiteilijoiden tekijänoikeuksia, jos heidän töitään käytetään ilman lupaa.
Haittaa syntyy myös, jos tekoälyn avulla halutaan tehdä jotain pahaa: kielimallien avulla voidaan tuottaa esimerkiksi valeuutisia ja propagandaa.
”Silloin kun tekoäly siirtyy laboratoriosta ihmisten keskuuteen, silloin siitä tulee sosiaalinen asia ja meidän pitää ohjata sen käyttöä. Suuri osa hyödyistä ja haitoista riippuu yhteiskunnallisista päätöksistä, mitä haluamme tekoälyllä tehdä ja mitä emme.”
Mitä mieltä itse olet? Millaisiin asioihin tekoälyä kannattaa mielestäsi käyttää ja millaisiin ei?
Teksti: Venla Välikangas
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo