Iso-Britanniassa, Bristolin kanaalissa sijaitsevalla Lundy-saarella, asusti 2000-luvun alussa vain 13 lunnia. Nyt niitä on jo yli 1300.
Liitäjien määrä taas on kasvanut parissakymmenessä vuodessa 600 yksilöstä 25 000 lintuun. Pikkuliitäjä oli Lundylla jo sukupuuton partaalla, mutta nyt 95 prosenttia Englannin pikkuliitäjistä asuttaa saarta.
Paul St Pierre brittiläisestä lintujärjestö RSPB:stä toteaa: ”Jos voimme palauttaa yli 30 000 lintua pienelle saarelle, kuvitelkaa kuinka paljon voisimme saavuttaa, jos kaikki yhdessä ryhtyisivät ennallistamaan Britannian luontoa.”
Tai entä jos hommaan ryhtyisi koko maailma?
Kevään aikana Euroopassa valittiin vuoden puu.
Yleisöäänestyksen voittajaksi selvisi “Puutarhan sydämeksi” kutsuttu pyökki. Se sijaitsee vanhassa puistossa Puolan Wrocławissa. Suuren purppuraisen lehvästön suojassa on ollut mukavat oltavat jo vuosisatojen ajan.
Muita eniten ääniä keränneitä puita ovat ranskalainen 40 metriä leveä pyökki ja yli 3000 vuoden ikäinen oliivipuu Italiasta.
Galapagossaariin kuuluvalla Floreanalla on käynnissä mittava ennallistamisprojekti.
Helmikuussa saarelle palautettiin peippoja, joita myös Charles Darwin aikoinaan tutki. Lintujen palauttamista saarelle pidetään lupaavana alkuna.
Floreanalle on tarkoitus palauttaa myös muita sieltä hävinneitä lajeja, esimerkiksi käärmeitä, lokkeja, tornipöllöjä ja haukkoja. Vaikuttavin lajeista on sukupuuttoon kuollut jättiläiskilpikonna, jonka perimää on löydetty naapurisaaren kilpikonnista.
Ympäristöjärjestöt ovat voittaneet Norjan valtion oikeudessa. Oikeudenkäynnin aiheena olivat kolmen Pohjanmerellä sijaitsevan öljy- ja kaasukentän luvat.
Kanteen mukaan kentät rikkovat perustuslakia ja ihmisoikeusvelvoitteita. Oikeus päätti, että luvat tulee mitätöidä eikä uusia lupia alueelle saa enää myöntää.
Samaan aikaan ryhmä iäkkäitä naisia on voittanut Sveitsin valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Päätöksen mukaan heikot ilmastotoimet rikkovat ihmisoikeuksia. Kyseessä on ensimmäinen merkittävä ilmastovoitto kansainvälisellä tasolla.
Äärimmäisen uhanalaiselle jaavansarvikuonolle on syntynyt poikanen. Pikkuinen on nyt arviolta 5–7 kuukauden ikäinen.
Lajia esiintyy luonnossa vain Indonesian Jaavan saarella, Ujung Kulonin kansallispuistossa. Sarvikuonoja on arvioitu olevan 82 yksilöä.
Aiemmin laji eli Kaakkois-Aasiassa laajemmalla alueella. Nyt se on sukupuuton partaalla muun muassa salametsästyksen ja sademetsien hakkuiden takia.
Kansallispuiston vartijoiden päätehtävä onkin eläinten suojelu salametsästäjiltä.
Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt edistää Pakilanmetsän ja Fastholman suojelua.
Pakilanmetsän suojelualue laajentaisi Keskuspuistoa ja yhdistäisi sen kaupungin pohjoisosien metsiin. Fastholma tunnetaan linnustostaan. Alueella on myös muinaisjäännöksiä ja kulttuurihistoriallista arvoa.
Tampereelle taas ollaan perustamassa Nallin luonnonsuojelualuetta Teiskon Ukaaseen. Alueella on monimuotoista metsää ja uhanalaisia lajeja. Suojelulla pyritään luonnontilan säilyttämiseen.
Luonnonperintösäätiö hankkii lahjoitusvaroin luontoalueita suojeluun. Tänä vuonna se on ostanut maata muun muassa Oulaisista, Raahesta ja Utajärveltä.
Oulaisista ostetulla 95 hehtaarin alueella sijaitsee Suomen pohjoisimpia keidassoita, Utajärvellä taas on linnustoltaan monimuotoista pökkelömetsää.
Tällä hetkellä Luonnonperintösäätiöllä on yli 5000 hehtaaria suojelualueita. Sen tavoitteena on suojella 10 000 hehtaaria vuoteen 2028 mennessä.
Kattohaikarat ovat pesineet Britanniassa ensimmäistä kertaa 600 vuoteen. Edellinen pesimähavainto on katedraalin katolta Edinburghista, vuodelta 1416.
Kunnianhimoisen projektin ansiosta haikarat muuttavat nykyään Pohjois-Afrikan ja Brittein saarten välillä. Ne pesivät pääosin puissa, mutta myös 1100-luvulla rakennetun Kneppin linnan katolla.
Kneppin linnaa ympäröi suojelualue, joka on ennallistettu entisestä maatalousmaasta. Siellä vaeltelee vapaana myös harvinaisia exmoorinponeja ja possuja.
Teksti: Tilda Sederholm
Kuvitus: Matilda Kilpua, 13 vuotta
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo