Suomen metsillä ei mene niin hyvin kuin usein luullaan. Väitteisiin vastaa Luontoliiton metsävastaava Reija Mikkola.
Riippuu, millaisesta metsästä puhutaan. Talousmetsien kohdalla puhutaan puun kasvusta, puukuutioista ja niistä saatavasta rahasta. Tällöin voidaan ehkä ajatella, että metsillä menee ihan hyvin.
Luonnon kannalta taas puhutaan metsien tilasta, monimuotoisuudesta ja lajistosta. Tästä näkökulmasta metsillä ei mene hyvin. Valtaosa Suomen metsistä on talouskäytössä ja niitä avohakataan.
Talousmetsien lajisto ja monimuotoisuus on köyhää. Yksipuolisiin metsiin iskevät myös helpommin myrskytuhot ja tuholaiset. Täysin luonnontilaisia metsiä on Suomessa vain noin 3 prosenttia, vanhoja monimuotoisia metsiä vähän enemmän.
Luonnon kannalta on aivan eri asia, puhutaanko koskemattomasta luonnontilaisesta metsästä, vanhasta luonnontilaisen kaltaisesta metsästä vai talousmetsästä.
Moni metsien laji tarvitsee selviytyäkseen laajoja yhtenäisiä alueita tai esimerkiksi tietynlaista lahopuuta selviytyäkseen. Luontokadon pysäyttämiseksi arvokkaita ovat juuri luonnonmetsät. Niitä on jäljellä enää vähän, ja siksi ne tulisi säästää.
Kansainvälisten luontosopimusten mukaan kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsät pitää suojella. Sopimusten ja tutkijoiden mukaan luontokadon pysäyttämiseksi pitää suojalla 30 prosenttia maa- ja vesialueista. Suomen metsistä vain noin 7 prosenttia on pysyvästi ja tiukasti suojeltu. Suojeltavaa siis on vielä paljon.
Metsä pärjää parhaiten täysin omillaan. Jos pääset joskus käymään luonnontilaisessa metsässä, huomaat ettei se ole lainkaan ryteikköinen vaan luonnostaan tasapainossa. Jokaisella puulla ja eliöllä on oma tilansa ja paikkansa.
“Hoitotarve” on tulosta hakkuista, joiden jäljiltä metsä muuttuu ryteiköksi. Maapohja on täynnä hakkuujätettä, eikä metsässä pysty kunnolla kävelemään.
Luonnossa elämä ja kuolema ovat jatkuvasti läsnä, ne muodostavat elämän kiertokulun. Jossain kasvaa taimi ja toisaalla lahoaa puu, joka tarjoaa ravintoa metsän lajeille ja ravinteita maaperälle.
Kun metsää ei hakata ja istuteta, siellä on jatkuvasti kaiken ikäisiä puita. Vanhat puut ovat tärkeä osa metsän kiertokulkua ja niiden poistaminen horjuttaa luonnollista tasapainoa. Ne ovat monelle lajille tärkeitä pesäpuita.
Luonnossa ei ole olemassa roskaa, eikä siis myöskään roskapuita. Vain ihmisten ja talouden näkökulmasta jokin puulajike voi olla roskapuu. Talousnäkökulmasta joitain lehtipuita pidetään roskapuina, koska ne eivät ole yhtä arvokkaita talouskäytössä. Tämän seurauksena Suomessa on jäljellä enää vain vähän lehtoja.
Suomessa elävistä lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja niistä kolmasosa asuu metsissä. Lähes 80 prosenttia erilaisista metsätyypeistä on uhanalaisia. Lisäksi metsien hiilinielu, jota tarvitaan torjumaan ilmastonmuutosta, on romahtanut liian suurten hakkuumäärien takia. Nämä luvut kertovat, että metsätalous ei ole kestävällä tolalla.
Valtaosa Suomen metsistä on yksityisten ihmisten omistamia ja metsänomistaja päättää, mitä metsillään tekee. Talouskäytön lisäksi myös metsiensuojelusta voi saada rahaa ja metsien talouskäyttöäkin voi tehdä luontoa huomioivasti. Valitettavasti luonnon kannalta parempia vaihtoehtoja tarjotaan metsänomistajille harvemmin kuin avohakkuita.
Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta hakkuumäärää olisi laskettava. Joidenkin arvioiden mukaan n. 60 miljoonaa kuutiota olisi kestävä raja. Vuonna 2023 hakkuut olivat lähes 70 miljoonaa kuutiota ja sitä edellisenä vuonna lähemmäs 80 miljoonaa kuutiota. Tulevaisuudessa määrien odotetaan kasvavan entisestään.
Puun käyttäminen bioenergiana tuottaa enemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet. Se ei siis ole hyvä ratkaisu. Kun puusta tehdään lyhytikäisiä sellutuotteita, kuten kartonkia pakkauksiin ja muovin korvikkeeksi, puuhun sitoutunut hiili vapautuu.
Kertakäyttömuovien määrä on niin suuri, ettei niitä voida korvata kestävästi puupohjaisilla tuotteilla. Sen sijaan kertakäyttötuotteita pitää vähentää.
Mikä metsäryhmä?
Luontoliiton metsäryhmä tekee työtä luontokadon pysäyttämiseksi suojelemalla arvokkaita metsiä ja kampanjoimalla metsäluonnolle tuhoisia maankäyttöhankkeita vastaan. Metsäryhmä järjestää metsäkartoituskursseja, retkiä, leirejä, mielenosoituksia sekä lähimetsätapahtumia. Metsäryhmään ovat tervetulleita kaikki 15–29-vuotiaat, jotka haluavat toimia metsäluonnon puolesta.
Teksti: Linda Toivanen
Kuvitus: Ulla Huttunen
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo