Kun ilmastokriisi etenee, historiaakin katsoo toisin. Tänä vuonna Sarjakuva Finlandia -palkkinnon voitti Yhdysvaltojen Keskilänteen suuren kuivuuden aikaan 1930-luvulle sijoittuva kasvutarina, Eeva Meltion Hiekka (Kraft Ink. & Zum Teufel 2025).
Dust bowlina eli pölymaljana tunnettu kuivuus syntyi, kun Atlantilta ei tullutkaan tavalliseen tapaan sateita. Ja kun maasta oli poistettu pintakasveja maanviljelyksen tieltä, mutta ei oltu osattu varoa eroosiota ja maan kuivumista, nähtiin laajoilla alueilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa suuria hiekkamyrskyjä.
Tarinan päähenkilö, nuori Olive, elää dystooppisissa olosuhteissa veden puutteen ja hiekkamyrskyjen keskellä, ja perhe kohtaa vielä monta tragediaakin: Perheen elinkeino vesiasemalla päättyy, kun vettä ei riitä edes maasta pumpattavaksi. Päähenkilön pikkuveljelle sattuu vakava onnettomuus juuri kun sateentekijä olisi tuomassa alueelle toivoa.
Sade jää tulematta, mutta elämän on jatkuttava. Hiekka on kasvutarina lapsuudesta varhaisaikuisuuteen, kertomus oman tien löytämisestä ja monenlaisten totuuksien kohtaamisesta.
Sarjakuvan siniharmaanruskea värimaailma kuvaa erinomaisesti tunnelmaa. Kuvissa näkyviin ajanmukaisiin yksityiskohtiin on muutenkin panostettu. Tarinan voi lukea historiallisena ajankuvana sekä allegoriana nykyajasta.
Tarinan alussa päähenkilö ihastuu toivoa tuovaan sateentekotekniikkaan, mutta oppii myöhemmin, ettei tekniikka pelastakaan. Sadetta ei voikaan tehdä koneella, mutta sateentekijä ylläpitää toivoa ja osaa ilmankosteudesta ennakoida tulevaa sadetta. Vaikeita sääolosuhteita ei voikaan muuttaa, todellisuus täytyy kohdata sellaisena kuin se on ja toimia sen mukaan.
Lopulta poistuminen kotiseudulta, pakolaisuus, on ainoa vaihtoehto.
Vaikka tarinassa moni asia rinnastuu nykyajan ympäristökriiseihin, nousee esiin myös huomiotaherättäviä eroavaisuuksia. Itsenäistyminen vanhemmista on totaalisempaa, kun kirjeiden ja lennätinten aikana ihmisiä on huomattavasti vaikeampi tavoittaa kuin nykyään.
Tarina on surullinen ja haikea, mutta päähenkilöstä huokuu rohkeutta, voimaa ja toivoa. Kerronta on elokuvamaista, eikä läheskään joka ruudussa puhuta. Vaikka paksun teoksen lukee nopeasti, kannattaa kuvien katseluun ja monenlaisten tunnelmien fiilistelyyn ottaa aikaa.
Eeva Meltio: Hiekka. Kraft Ink. & Zum Teufel 2025.
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo