Pikamuoti tarkoittaa nopeasti ja halvalla tehtyjä vaatteita, joita myydään edulliseen hintaan. Pikamuotia mainostetaan lapsille ja nuorille Tiktokissa ja muualla somessa.
Pikamuotiyritysten tuotteet ovat usein huonolaatuisia, eivätkä ne kestä kulutusta. Koska uutta saa helposti ja halvalla, kuluneiden ja rikkinäisten vaatteiden korvaaminen uusilla on monen mielestä helpompaa kuin niiden korjaaminen. Keskivertosuomalainen tuottaa yli 13 kiloa tekstiilijätettä vuodessa.
Vaatteiden tekemiseen käytetään paljon vettä, puuvillaa ja energiaa. Tekstiili- ja muotiteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala heti öljyteollisuuden jälkeen. Se saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä.
Pikamuoti valmistetaan kaukana meistä, usein Bangladeshissa ja Kiinassa. Monet vaatteet valmistetaan sellaisissa tehtaissa, joissa ihmiset joutuvat työskentelemään aamusta iltaan ilman kunnon lepoa.
Ennen vaateteollisuudessa tuotettiin tyypillisesti neljä mallistoa vuodessa. Nykyään pikamuotiyritykset julkaisevat uusia mallistoja joka viikko, ultrapikamuotia valmistavat yritykset jopa useita kertoja viikossa.
Ultrapikaa myyviä yrityksiä ovat esimerkiksi Temu ja Shein. Laadunvalvonta on usein puutteellista, ja yritysten vaatteista on löydetty ympäristölle ja ihmiselle haitallisia kemikaaleja. Moni kirpputori on kieltäytynyt ottamasta käytettyjä vaatteita myyntiin.
Massatuotannon, nopeasti vaihtuvien mallistojen ja halpojen hintojen myötä kulutamme vaatteita enemmän kuin koskaan. Pelkästään elokuussa suomalaiset ostivat Kiinasta ultrapikamuotia yli miljoonan tekstiilituotteen verran.
Pikamuodin kuluttamisen sijaan olisi parempi, jos me kaikki hankkisimme vaatteita vain silloin, kun oikeasti tarvitsemme niitä. Halvan ja nopeasti rikkoontuvan sijaan meidän tulisi ostaa vaatteita, jotka on tehty laadukkaista materiaaleista ja ommeltu hyvin. Käytettyjen vaatteiden ostaminen on ekologisempaa kuin uusien hankinta.
Lisäksi vaatteita tulisi arvostaa ja huoltaa oikein, jotta ne kestäisivät mahdollisimman pitkään. Pieniä reikiä voi paikata itse vaatelaastareilla tai vaikka koristeompeleilla. Kun omat taidot eivät riitä, vaatteen voi viedä ammattilaiselle korjattavaksi tai muokattavaksi. Esimerkiksi haaroista puhki kuluneet farkut saavat valtavasti jatkoaikaa, kun ne käyttää korjausompelijalla!
Outi Pyy on yksi Suomen tunnetuimmista vastuullisuusvaikuttajista. Hänellä on Instagramissa (@outilespyy) liki 27 000 seuraajaa.
“Jos tätä Kiina-shoppailua ei saada kuriin, siitä tulee suuri kansanterveydellinen ongelma. Pelkään, että seuraavan kymmenen vuoden aikana ihmiset myrkyttävät itsensä. Se tulee näkymään syöpien lisääntymisenä, hedelmällisyyden laskuna ja erilaisina hormonihäiriöinä.
Ihmiset eivät enää ymmärrä, mistä maksavat. Kyse ei ole siitä, että alihankkijat ja jälleenmyyjät huijaavat maksamaan enemmän. Iso osa hintalapusta muodostuu tuoteturvallisuudesta. Jos ostamme ultrapikaa jälleenmyyjien ohi, mikään järjestelmä ei suojele meitä.”
“Suomen pitäisi olla kiertotaloudesta elävä yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Siinä on päästy jo hyvään alkuun, ja yhä useampi yritys suhtautuu asiaan vakavasti.
Kiertotalouden idea on, että hyvälaatuinen tavara voidaan myydä eteenpäin jopa 4-5 kertaa. Nyt markkina tulvii täyteen tavaraa, joka ei kelpaa kiertoon. Ultrapika on niin huonolaatuista ja mahdollisesti myös vaarallista, että sen joutuu hävittämään jätteenä.”
“Jos me jatkamme tavaran ostamista Kiinasta tähän tahtiin, on ihan sama mitä Zara ja H&M tekevät. Ultrapika vesittää kaikki ne hyvät ympäristöteot, joita muut muotiyritykset tekevät.
Kuluttaja ei pysty vaikuttamaan yritysten toimintaan, siihen voi puuttua vain EU:n lainsäädännöllä. Kuluttaja on kuitenkin vastuussa siitä, ettei imeydy mukaan tällaiseen todella haitalliseen ja jopa vaaralliseen kuluttamiseen malliin.”
“Pistäkää pystyyn liike ja vaatikaa opettajilta, että kouluympäristö pidettäisiin vapaana ultrapikasta. Työelämässä samaa voi vaatia työnantajilta ja ammattiliitoilta.”
“Omille vanhemmille ja isovanhemmille voi sanoa ihan suoraan, että älkää tilatko Temusta ja Sheinistä yhtään mitään.”
“Eurovaalien äänestysprosentti on nuorten keskuudessa matala. Muista käyttää omaa äänioikeutta heti kun pystyt! Jos et voi äänestää vielä itse, pyydä aikuisia äänestämään. Me tarvitsemme Euroopan parlamenttiin edustajia, jotka ovat valmiita toimimaan ultrapikaa vastaan.”
Teksti: Heidi Nummi
Ilman rajoittavaa lainsäädäntöä vaateteollisuus ja ultrapikamuoti tulevat jatkamaan ympäristön tuhoamista ja ihmisoikeuksien rikkomista niin pitkään, kuin se on kannattavaa.
Ranskassa pikamuodin ympäristövaikutuksia suitsitaan muun muassa halvimpien tekstiilien mainontakiellolla sekä erilaisilla ympäristö- ja sanktiomaksuilla. Vetoa päättäjiin, että myös Suomessa pikamuodin ympäristövaikutuksia rajoitettaisiin lainsäädännöllä, joka ohjaisi kulutusta kestävämpään suuntaan ja hyödyttäisi niin ympäristöä kuin kotimaista kestävää vaate- ja tekstiilituotantoakin.
Vetoomukseen pääset tästä!
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo