Neljä pientä villiyrttimaistiaista 

Näitä villiyrttejä voi kerätä koko kesän:  

Nokkonen 

Nokkonen tunnetaan pistävistä poltinkarvoistaan, mutta kyseessä on monikäyttöinen vitamiinipommi, jossa on muun muassa rautaa, kalsiumia, magnesiumia ja E-vitamiinia.  

Nokkonen on ruokaisa villiyrtti ja siitä valmistuu helposti ruoan pääainesosa. Siitä voi valmistaa myös yrttiteetä, keittoa tai vaikkapa salaattia pinaatin tavoin. Sitä voi säilöä kuivattamalla ja pakastamalla.  

Kasvia löytää suhteellisen helposti, mutta aivan joka paikasta sitä ei kannata raskasmetallien ja muiden epäpuhtauksien vuoksi kerätä. Typpipitoisessa maassa nokkosiin kertyy ihmiselle haitallista nitraattia, joten kasvia ei kannata kerätä esimerkiksi navetan vierestä tai lannoitetulta viljelymaalta. 

Maunkin vuoksi kannattaa suosia nuorempia nokkosia. Vanhemmissa yksilöissä on myös ikävästi siitepölyä. 

Ennen käyttöä nokkonen kannattaa ryöpätä, eli käyttää noin kolmen sekunnin ajan kiehuvassa vedessä. Ryöppäys poistaa kasvista nitraattia sekä poltinkarvojen pistävyyden.  

Kasvia voi kerätä kasvukauden keväästä syksyyn. 

Voikukka 

Voikukkaa kasvaa yli 500 lajia. Kasvi on rikkaruohon maineessa, mutta villivihanneksista monikäyttöisimmästä päästä. Se on täynnä vitamiineja ja vaikuttaa positiivisesti ruoansulatukseen sekä ihon ja maksan terveyteen. Lisäksi se on varsin maukas.  

Voikukan lehtiä voi käyttää pinaatin tavoin salaateissa tai keitossa. 

Kukista saa helpon jälkiruoan, kun niitä paistaa kookosöljyssä sokerin kera. Kukkien nupuista voi tehdä kapriksen kaltaisia säilykkeitä.  

Juurista voi tehdä yrttiteetä. Ainoastaan varsi on ruoaksi hieman turhan kitkerä.  

Voikukkaa löytää lähes joka pihalta tai vaikkapa niityltä huhtikuusta kesäkuuhun sekä syyskuusta lokakuuhun. 

Maitohorsma  

Beetakaroteenia pursuavan ”rentun ruusun” vaaleanpunaisia tai purppuroita kukkia voi käyttää koristeena ja niistä voi tehdä makuvesiä. Myös kukkaiset jääpalat onnistuvat helposti, jos haluaa nauttia astetta juhlallisempia juomia.  

Yrttiteenkin valmistamiseen maitohorsma sopii erinomaisesti! 

Kevään nuoria versoja voi käyttää parsan tavoin. Sesonki horsmalla on huhtikuusta toukokuuhun.  

Maitohorsmaa kannattaa etsiä erilaisilta aukeilta, sillä se viihtyy parhaiten avarilla, valoisilla paikoilla. Se onkin yksi pioneerilajeista, joka nousee ensimmäisten joukosta maasta, kun jossain on tapahtunut esimerkiksi maastopalo. 

Siankärsämö 

Siankärsämön pienet valkoiset kukat on helppo tunnistaa, mutta lähes yhtä tunnusomaista kasville on sen hieman pippurinen ominaistuoksu. Siankärsämöä voi hyödyntää mausteena tai yrttisuolana, josta saa pippurimaisen vivahteen ruokaan.   

Yrttiteenä siankärsämö on miellyttävän pehmeää.  

Kasvia voi käyttää myös haavojen tyrehdyttämiseen ja hoitoon, sillä se sisältää paljon K-vitamiinia.  

Siankärsämöä voi tavata muun muassa erilaisilta niityiltä tai muilta aukeilta paikoilta huhtikuusta syyskuuhun. 

Yleisiä keräysvinkkejä 

Kerää vain kasveja, jotka varmasti tunnet ja joiden vaikutukset tunnet.  

Kerää kasveja kohtuudella ja vain sen verran kuin tarvitset. Jätä kasveja kasvupaikalle aina vähintään 2/3 kasvuston määrästä. 

Kasvupaikan etsimiseen auttaa yleensä ihan tavallinen maalaisjärki. Kerätyt kasvit kannattaa valikoida huolella mahdollisimman puhtaasta paikasta, ei siis autotien vierestä tai paikasta, missä ihmiset aktiivisesti lenkkeilyttävät nelijalkaisia ystäviään.  

Jokaisenoikeus antaa luvan kerätä rauhoittamattomia ruoho- ja lehtivartisia kasveja ja niiden osia.  Jäkäliä, sammalia, juuria tai muita maasta kokonaan riivittyjä osia varten tarvitaan maanomistajan lupa. Myös puiden lehtiä ja silmuja varten tarvitaan tämä lupa.  

Kasvit kannattaa mieluummin kerätä koriin tai paperikassiin kuin muovipussiin, sillä kasvien laatu heikkenee muovipussissa.  

Juttua varten haastattelin villiyrttien asiantuntijaa, Pauliina Toivasta.  Toivanen innostui ensin ruokien terveellisyydestä ja ravintoarvoista.  Villiyrttikurssille hän lähti uteliaisuudesta, ja on tehnyt aiheesta itselleen ammatin kirjoittamalla ja kurssittamalla kiinnostuneita villiyrttien käyttöön. 

Lue lisää:  

Annika Hannus, Anna Nyman, Pauliina Toivanen, Aino Huotari, Nick Victorzon:  Villiyrtit – Hyvinvointia kotikulmilta. WSOY 2017. 

Teksti ja kuvat: Victor Tattari

Kotisivujen toteutus Haven Porvoo