Eläinten uni paljastaa, kuinka monella tavalla luonto on sopeutunut ympäristön haasteisiin. Jokainen eläin nukkuu juuri niin paljon kuin sen selviytyminen vaatii.
Nisäkkäät, linnut ja hyönteiset nukkuvat, ja kalatkin lepäävät.
Ilman lepoa eläimet eivät pysy hengissä, ja uni on aivojen ja kehon huoltoaikaa. Eläimet nukkuvat hyvin erilaisilla tavoilla. Jokaisella lajilla on oma tyylinsä nukkua ja unen tarve vaihtelee.
Ihmisille yhtenä nisäkäslajeista uni on elintärkeää terveyden kannalta, ja nuorena unta tarvitaan myös kasvuun. Muidenkin eläinten uskotaan tarvitsevan unta ja sitä muistuttavaa lepoa samanlaisiin tarkoituksiin.
Unen aikana hermosto lepää, aivot käsittelevät päivän tapahtumia ja keho palautuu rasituksesta. Lisäksi unen aikana elimistö säästää energiaa ja immuunijärjestelmä vahvistuu.
“Uni voidaan jakaa karkeasti kahteen eri osaan, vilkeuneen eli REM-uneen ja perusuneen”, kertoo naudan lepoa ja unta tutkinut dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta.
“Perusuni jaetaan vielä syvyyden mukaan usealla eläinlajilla eri luokkiin. Perusunta esimerkiksi naudat ja hevoset voivat pakotetusti nukkua seisten. Torkahtaa, vähän kuin me ruuhkabussissa. Mutta vilkeunessa niiden lihakset rentoutuvat eikä seisominen ole mahdollista. Erityisesti niskan rentoutuminen on vilkeunelle tyypillistä. Usein silloin eläimet voivat myös kellahtaa kyljelleen nukkumaan.”
Vilkeunessa nisäkkäät ja linnut näkevät unia, ja niiden aivot käyvät läpi oppimiaan taitoja, kuten linnut laulua tai pedot metsästystaitoja. Moni koiranomistaja on varmasti huomannut koiran näkevän unta, tassut heiluvat ja koira voi jopa haukahdella tai murista unissaan – ja me ihmiset voimme vain arvailla mistä se näkee unta.
Monet linnut, kuten muuttolinnut, voivat nukkua jopa lennossa! Ne käyttävät vain yhtä aivopuoliskoa kerrallaan, jolloin toinen puoli pysyy valppaana. Lepäilyn tarve on silti suuri, joten laskeutumiset unijaksoja varten ovat tärkeitä pitkien lentojen välissä.
Kalat eivät varsinaisesti nuku kuten linnut ja nisäkkäät. Ne lepäilevät liikkumattomina, jolloin niiden aineenvaihdunta hidastuu. Esimerkiksi hait kelluvat hitaasti ja säästävät näin energiaa.
Myös hyönteiset nukkuvat, vaikka niillä ei olekaan varsinaisia aivoja. Uni on siis tärkeää kaikille, mutta sen muoto vaihtelee valtavasti.
“Unitutkijat käyttävät banaanikärpäsiä muun muassa selvittääkseen vuorokausirytmin säätelyä. Uni ei aina tarkoita paikallaanoloa. Todennäköisesti esimerkiksi naudat märehtivät unissaan”, Hänninen kertoo.
Delfiinit, nuo sosiaaliset merinisäkkäät, nukkuvat lintujen tavoin vain puolikkaalla aivopuoliskolla kerrallaan. Tämän ansiosta ne voivat pysyä osittain valppaina, mikä on tärkeää, kun välillä täytyy käydä hengittämässä pinnalla. Myös esimerkiksi sinivalaat nousevat pinnalle hengittämään nukkuessaankin.
Eniten nukkuvia eläimiä ovat laiskiainen ja koala, jotka nukkuvat jopa 22 tuntia vuorokaudessa. Vyötiäiset ja lepakot seuraavat perässä 16–20 tunnin unilla. Suuret saalistajat, kuten tiikerit ja leijonat, tarvitsevat myös jopa 20 tunnin unet, jotta ne jaksavat metsästää ja sulattaa liharuokaa.
Huippupetoina nämä isot kissat voivat ottaa rennosti. Niillä ei ole tarvetta olla jatkuvasti varuillaan saalistajien vuoksi. Ne viettävät suuren osan päivästä unessa, usein syvässä REM-unessa, jossa ne näkevät unia ja palautuvat tehokkaasti.
Vähiten nukkuvia eläimiä ovat norsut ja kirahvit, jotka nukkuvat vähimmillään vain kaksi tuntia vuorokaudessa. Saaliseläimet ovat kehittyneet torkkumaan nopeasti ja valppaasti. Esimerkiksi hevoset voivat myös nukkua seisten, koska niiden nivelmekanismi lukitsee jalat turvallisesti paikoilleen. Syvään uneen hevonen vaipuu vain makuullaan, mikä tapahtuu harvoin ja lyhyissä pätkissä.
Unentarve vaihtelee myös elämänvaiheiden mukaan. Nuorena eläimet nukkuvat eniten. Esimerkiksi kissanpennut viettävät jopa 20 tuntia vuorokaudessa unessa, ja REM-unen osuus on poikasilla erityisen suuri. Ikääntyneet eläimet voivat myös nukkua enemmän, mutta unen laatu heikkenee. Tämä vaikuttaa esimerkiksi muistiin ja immuunijärjestelmään, aivan kuten ihmisilläkin.
Teksti: Tuuli Turtola
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo