Se tapahtuu vääjäämättä. Ikään kuin aistit samaan aikaan sekä valpastuisivat että tyyntyisivät. Ärsykevirta on lempeämpi kuin ruuhkaisilla kaduilla ja hälisevissä kauppakeskuksissa. Pienen näytön ja digisysteemin sijaan edessä hohtaa lavea ekosysteemi – ehkä leppeä vesistö tai avara tunturimaisema. Tunnen, kuinka leposyke laskee, mieliala kohoaa ja arkea hallitseva ahdistus liukenee isosta möykystään siedettäviksi hiukkasiksi. Huomaan, että eräs huolenaihe ratkeaa mielessäni kuin itsestään. Luonnon helmasta löytyy turva ja syli.
Kuulostaako tutulta? Luonto rauhoittaa, rentouttaa ja kohentaa mielialaa. Se lievittää stressiä, piristää ja antaa tukea oman elämän reflektoimiseen. Luonnossa on helpompi keskittyä hetkeen ja jopa koulutehtäviin. Arjen normeista ja rutiineista vapautuminen voi tuoda turvaa ja lohtua.
Näin kertoo Lahdessa sijaitsevan LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija ja dosentti Riikka Puhakka. Hän on perehtynyt siihen, miten luonto vaikuttaa nuorten kaupunkilaisten hyvinvointiin.
Mitä Puhakka haluaisi sanoa nuorille, joilla on huolta mielensä hyvinvoinnista?
”Jo 15 minuuttia luonnossa saa aikaan myönteisiä vaikutuksia. Ei tarvitse lähteä kolmen päivän vaellukselle, jos jo arkeen saisi sisällytettyä luontohetkiä kodin ympäristöstä, rannoilta, puistoista… Mitä, jos testaisi, miten tällaiset pienet hetket vaikuttavat itseen? Voisiko näissä lähiympäristön kohteissa rauhoittua, olla ja hengitellä?”
Puhakka korostaa, että toisin kuin yleisesti ajatellaan ja puhutaan, suomalaisnuoret eivät edes ole merkittävästi vieraantuneita luonnosta.
”Teini-iässä voi toki tulla notkahdus luonnossa liikkumiseen, varsinkin pojilla”, Puhakka toteaa. ”Mutta hyvin pieni osa on oikeasti vieraantunut luonnosta. Luonto on tärkeä osa arkea ja se tuo hyvinvointia. Jopa 90 prosenttia lapsista ja nuorista liikkuu vapaa-ajallaan luonnossa. Joskus esteeksi kuitenkin tulee kiinnostuksen puute tai se, että muut harrastukset tai digitaaliset laitteet vievät aikaa luonnossa olemiselta.”
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa [2022] on selvinnyt, että suomalaisnuorilla on vahvempi luontoyhteys kuin brittinuorilla. Lisäksi luonnossa liikkuminen lisääntyi koronapandemian aikana yli 60 prosentilla nuorista.
Tällä hetkellä nuorten mielenterveydestä ollaan huolissaan. Vahva luontoyhteys näyttäisi tukevan mielen hyvinvointia. Siksi kotien ja koulujen tulisi nähdä vaivaa luonto- ja kestävyyskasvatuksessa. Luonnossa liikkumiseen ja olemiseen on totutettava, jotta niistä tulisi aikuisuuteen kantavia rutiineja. Samalla kasvetaan ympäristövastuullisuuteen, sillä lapselle rakentuu empaattinen ja arvostava luontoyhteys.
”Peltsi ja Osmo -tv-ohjelma on mahtava. Se muistuttaa siitä, kuinka lasten kanssa pystyy tekemään luonnossa mitä vaan.”
Puhakan mielestä kasvatuksessa ja koulutuksessa voisi hyödyntää luonnon potentiaalia paremminkin. Se kuitenkin vaatisi resursseja. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaisi tutkia, miten luontoa voisi tuoda myös osaksi työelämää ja erityisesti tietotyötä.
”Miten luontoympäristöä voisi hyödyntää esimerkiksi tiimien ideointiin ja kehittämistyöhön? Luonto lisää luovuutta. Työyhteisön roolit voivat muuttua siellä hyvällä tavalla”, Puhakka pohtii. Kenties tällaisella voisi olla mielenterveyttä suojaavia vaikutuksiakin.
Teksti: Eeva-Leena Karihtala
Sarjassa luonnon vaikutuksesta mieleen kertovat myös nuoret mielen hyvinvoinnin ja neuromoninaisuuden kokemusasiantuntijat Metu, Olavi ja Lotta:
Metu: Luonnossa pystyn olemaan sinut kehoni kanssa
Olavi: Metsä toi helpotusta masennukseen ja sukeltaminen opetti päästämään stressistä irti
Lotta: Eläinten luona on rauha
Lehti 1/25 on nyt postitettu Luontoliiton 13–18-vuotiaille jäsenille, opiskelijajäsenille ja muille tilaajille. Lehdessä muun muassa:
Geokätkön etsintää ja putoavat toppahousut – Retkikonkari nautti Luontoliiton retkestä nevoille
Spontaani revontuliretki talvisella Tampereella – Katso upeat revontulikuvat!
Terveisiä Susiryhmältä: Susikanta Skandinaviassa kaipaa suomalaista perimää
Nuorten Luonto 2/25 ilmestyy kesäkuun alussa.
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo