Valokuvakisan voittajat: ”Kuvaamisen voi aloittaa kännykällä omassa lähiluonnossa”

Kaapo Kärpijoki, 14: ”Suurin haaveeni on kuvata metson soidinta”

Millainen suhde luontoon sinulla on?  

Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja pitänyt luonnosta liikkumisesta. Kuvauksen lisäksi harrastan lintujen katselua. Käyn etenkin keväisin retkellä eri lintutorneissa katselemassa ja laskemassa muuttolintuja. 

Mikä on paras luontoon liittyvä muistosi? 

Upeita luontoon liittyviä kokemuksia on tietysti useita, mutta yksi parhaimmista tapahtui kävellessäni eräänä aamuna Linnanmäen kupeessa. Varisten jahtaama kettu juoksi kohti ja ohitti minut vain muutaman metrin päästä. Se oli huikea kokemus Helsingin cityketuista.

Miten aloitit kuvaamisen?

Kuvaaminen alkoi lintuharrastuksen kautta. Toivoin joululahjaksi uusia kiikareita, mutta isäni ehdotti, että voisin kuvata lintuja pelkän katselun sijaan. Sain pokkarikameran lahjaksi jouluna 2019. Nykyään kuvaan Canon-järjestelmäkameralla ja erilaisilla objektiiveilla. 

Mitä kuvaat mieluiten? 

Kuvaan mieluiten lintuja, mutta jos matkalle sattuu muita mielenkiintoisia olentoja tai kiehtovia maisemia, kuvaan niitäkin.

En kuvaa kovin säännöllisesti, mutta kun inspiraatio iskee, voin olla kuvaamassa useita tunteja päivässä. 

Onko sinulla haaveita tai tavoitteita? 

Yksi suurimpia haaveitani on päästä kuvaamaan metson soidinta. Erityisen hienoa on, kun ukkometsot nostavat pyrstönsä ylös kohti taivasta. Metso on muutenkin lintu, jota näkee harvoin ja silloinkin vain sattumalta. 

Mitä vinkkejä antaisit lapsille ja nuorille? 

Suosittelen aloittamaan pienellä kynnyksellä: hyvän kameran voi saada käytettynä hyvinkin edullisesti. Nykyään myös puhelimella saa hyviä kuvia lähellä olevista kohteista.

Aluksi kannattaa suunnata kuvausretkelle lähimaastoon. Vaikka hyviä kuvia ei syntyisikään, retkellä oppii tuntemaan lähiseudun luontoa.  

Mikä luontokuvaamisessa on parasta? Entä haastavinta? 

Parasta on, kun vihdoin onnistuu saamaan sellaisen kuvan, jonka ottamista on suunnitellut pitkään. Haastavaa on päästä sopivalle etäisyydelle häiritsemättä luontoa. Useat eläimet ovat ujoja, ja kameran kanssa pitää päästä aika lähelle.

Aino Naunin, 17: ”Kuvaan kukkia, tähtiä ja läheisiä ihmisiä”

Millainen suhde luontoon sinulla on? 

Rakastan luontoa, erityisesti tuulta, koska se on villi ja kontrolloimaton luonnonvoima. Perheelläni on purjevene, ja varmasti myös sen takia pidän tuulesta niin paljon. Olen retkeillyt pikkulapsesta saakka perheeni kanssa ja ollut myös Luontoliiton leirillä.

Mikä on paras luontoon liittyvä muistosi?  

11-vuotiaana olin ensimmäistä kertaa pitkään ulkona luonnossa, kun retkeilin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Olen huomannut, että matkaillessani luonto on minulle kaupunkeja ja nähtävyyksiä tärkeämpää.  

Miten aloitit kuvaamisen?

Sain 11-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi järjestelmäkameran. Aloitin kuvaamalla syksyisiä värejä ja maisemia. Innostus kuvaamiseen tulee vanhemmiltani: meillä on kotona kuvakirjoja ja valokuvatauluja. Olen itsekin tehnyt kuvakirjan.  

Kuvaan myös puhelimella, mutta mielestäni kuvista ei tule riittävän hyviä. Järjestelmäkamerassa asetuksia saa vaihdettua paremmin. 

Mitä kuvaat mieluiten?

Kuvaan pääasiassa kasveja. Olen joskus ottanut kuvia tähdistä ja haluaisin siitä enemmän kokemusta. Koulussa olen tehnyt elokuvia, ja se on kivaa, kun voi vaihdella näkökulmia.  

Viime aikoina olen kuvannut enemmän läheisiä ihmisiä, esimerkiksi Saksassa asuvia ystäviä. Tykkään luonnollisista tilannekuvista enemmän kuin siitä, että ihmiset poseeraavat. 

Kuvaan kaikkina vuodenaikoina, mutta talvella vähiten. Joskus otan kameran mukaan, kun menen puistoon kävelylle. Matkustaessani otan paljon erilaisia kuvia.  

Onko sinulla haaveita tai tavoitteita? 

Olisi kiva kuvata enemmän eläimiä, mutta se vaatii enemmän panostusta: pitäisi mennä sopivaan paikkaan odottamaan kameran kanssa. Tällä hetkellä kuvaaminen on vain harrastus, mutta olisi kiva hyödyntää taitoa ja ansaita sillä rahaa.

Mitä vinkkejä antaisit lapsille ja nuorille? 

Ensinnäkin kannattaa hankkia sopivat välineet. Nykyään on onneksi hyviä kännykkäkameroita. Toiseksi kannattaa kiinnittää huomiota kuvakulmaan. Sitten pitää vain harjoitella, harjoitella ja harjoitella! Kokemuksen myötä silmä harjaantuu ja alkaa huomata kiinnostavia yksityiskohtia.  

Mikä luontokuvaamisessa on parasta? Entä haastavinta?  

Sekä parasta että haastavinta on luontoon pääseminen. Keskellä kaupunkia asuvan ei ole aina helppoa päästä kuvaamaan luontoa.

Alle 18-vuotiaiden valokuvakisa

Luontoliitto ja Suomen Luonnonvalokuvaajat järjestivät keväällä valokuvakilpailun alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Voittajien kuvat painettiin kevätkortteihin.

Seuraava lasten ja nuorten valokuvakisa järjestetään lokakuussa.

Kotisivujen toteutus Haven Porvoo