Näillä leveysasteilla on talvisaikaan tunnetusti varsin pimeää. Pimeyden käsitteeseen liitetään usein lähinnä ikäviksi koettuja asioita, kuten synkkyys, hulluus tai pelko. Mielikuvat luonnonvalon vähäisyyden vaikutuksista ihmisen henkiseen hyvinvointiin tuntuvat myös olevan ensisijaisesti kielteisiä.
Kielteiset mielikuvat perustuvat todellisille vaikutuksille, vaikkeivat täysin todellisuutta aina vastaisikaan. Suunnilleen jokainen on luultavasti kuullut ainakin kaamosmasennuksesta, ehkä myös kaamosväsymyksestä tai -rasituksesta. Jotain myönteistäkin talvisesta pimeydestä on silti löydettävissä.
Sen perusteella, kuinka paljon kaamoksen kielteisistä vaikutuksista on ollut mediassa puhetta, voi saada käsityksen, että nämä vaikutukset ovat hyvinkin yleisiä. Käsitys ei ole täysin väärä, mutta saadaksemme tarkemman kuvan kaamosoireista tarvitsemme asiantuntijan apua.
Ylilääkäri Timo Partonen on väitellyt kaamosmasennuksesta ja toimii Mieliala, depressio ja itsetuhokäyttäytyminen -yksikön päällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hänen mukaansa on varsin hyvin tiedossa, miten kaamosaika vaikuttaa suomalaisiin.
– Yli 30-vuotiaista suomalaisista 85% sanoo, että vuodenaikojen vaihtelulla on heihin vaikutuksia. Heistä puolet potee kaamosväsymyksen oireita, joista merkittävimpiä ovat väsymys, makeanhimo ja näistä johtuva painonnousu. Jos näiden lisäksi ilmenee masennuksen oireita, voidaan puhua kaamosmasennuksesta, josta kärsii noin prosentti väestöstä, Partonen sanoo.
Kaamosväsymys käsittää siis lähinnä lievempää oireilua, kun taas kaamosmasennuksessa on kyse vakavammasta mielenterveysongelmasta. Kaamosväsymyksen ja -masennuksen erot näkyvät tarkasteltaessa sekä psykologisten oireiden syitä että niiden esiintymistä eri puolilla maailmaa.
Kaamosoireilu johtuu pitkälti uni-valverytmin häiriintymisestä ja unenlaadun heikkenemisestä. Näihin on syynä se, ettei kehon sisäisen kellon toiminta vastaa ympäristössä tapahtuvaa valoisuuden vaihtelua.
– Sisäinen kello on aivoissa sijaitseva hermosolujen joukko, jonka tehtävä on kertoa muulle keholle vuorokaudenajasta erilaisten toimintojen säätelyä varten. Jotta kello pysyisi oikeassa vuorokausirytmissä, se tarvitsee aamuisin valosignaaleja, selittää Partonen.
Kaamosmasennuksen taustalla on todennäköisesti sisäisen kellon häiriö, joka johtuu siitä, että solut ottavat tiedon valoisuudesta vastaan poikkeavalla tavalla. Kaamosmasennuksen perimmäiset syyt näyttäisivät olevan geneettisiä, mutta eivät kuitenkaan periytyviä.
Kaamosoireilun biologisen perustan päällä on myös psykologinen kerrostuma. Sillä, miten masennuspotilas tiedostaa ongelmansa ja suhtautuu siihen, voi tästä johtuen olla vaikutusta hänen vointiinsa. Suhtautuminen kaamosajan pimeyteen voi myös vaikuttaa koettujen vaikutusten kiusallisuuteen.
Päiväntasaajalta pois päin kuljettaessa kaamosväsymyksen yleisyys kasvaa, mutta kaamosmasennus on yhtä yleistä esimerkiksi Espanjassa kuin meillä Suomessa. Saamelaiset, joiden pohjoisilla asuinalueilla varsinainen kaamos talvisin vallitsee, kärsivät kaamosväsymyksestä ainakin yhden tutkimuksen mukaan vähemmän kuin suomalaiset, mutta kaamosmasennuksesta todennäköisesti yhtä yleisesti.
Saamelaisten parempi vointi Suomen muuhun väestöön verrattuna selittynee sillä, että he ovat sopeuttaneet elintapansa paremmin kaamosajan oloihin. Elintavoilla voi olla merkittävä vaikutus siihen, miltä elämä talvisessa pimeydessä maistuu.
Vääränlaisen elämänrytmin lisäksi myös esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien vähentymisellä voi olla kielteisiä vaikutuksia. Monenlaisesta ulkoilmaan sijoittuvasta toiminnasta tulee talvikeleillä hankalaa tai mahdotonta. Alhaisten lämpötilojen ja ikävien kelien vuoksi ihmisten aktiivisuus usein laskee, mikä helposti vaikuttaa mielialaan.
Kaamosoireet vaativat kuitenkin monessa tapauksessa hoitoa. Partonen kertoo, että tutkitusti kaikenlaiseen kaamosoireiluun toimivia hoitokeinoja voi sanoa olevan kaksi: kirkasvalohoito ja kuntoliikunta.
– Valohoidolle paras aika on aamulla. Tällöin sillä voi korjata uni-valverytmiä, jolla on taipumus siirtyä myöhempään. Säännöllisyys ja oikea ajoitus ovat tehokkaan valohoidon avaintekijöitä. Liikunta puolestaan vaikuttaa, kun sitä harrastaessa syke kohoaa 45–60 minuutiksi pari-kolme kertaa viikossa. On kuitenkin varottava kuntoilemasta niin myöhään, että se vaikuttaa unensaantiin.
Kaamoksen vaikutuksia tarkastellessa huomio kiinnittyy helposti vain siihen, että talven pimeys tekee monen elämästä synkempää. Tutkimusten valossa voidaan kuitenkin nähdä, että suurimmalle osalle ihmisistä kaamosaika on mahdollista kokea miellyttävänä osana vuodenaikojen vaihtelua.
– Pimeys voi tarjota hyvinkin positiivisia elämyksiä. Pakeneminen asutuskeskuksien valosaasteesta täydellisempään pimeyteen voi rauhoittaa mieltä ja saada aikaan kokemuksen luonnon yhteyteen palaamisesta, Partonen toteaa.
Pimeys tietysti myös edesauttaa tähtitaivaan ja sen tarjoamien spektaakkelien, kuten revontulien, ihailua. Pohjoisessa kaamoksesta onkin muodostunut eräänlainen matkailuvaltti, joka houkuttelee erityisesti kauempaa tulevia turisteja eksoottisena elämyksenä.
Teksti Ilkka Hiltunen
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo