Tyynestä valtamerestä, Salomonsaarten liepeiltä on löydetty maailman suurin koralli. Tutkijat luulivat yli 30 metriä pitkää ja leveää muodostelmaa ensin laivanhylyksi. Arviolta ainakin 300-vuotias koralli on kolme kertaa suurempi kuin aiemmin isoimmaksi tituleerattu. Toistaiseksi jättikoralli vaikuttaa terveeltä merien lämpenemisestä huolimatta.
”Juuri kun luulimme, ettei Maa-planeetalla olisi enää mitään löydettävää, näimme tämän massiivisen korallin,” kommentoi meriekologi Enric Sala löytöä.
Pohjois-Atlantin Desertas-saariin kuuluvalle Bugio-saarelle on vapautettu 1329 herneen kokoista etanaa.
Saarten luonnolliseen elinympäristöön kuuluvia etanalajeja ei ollut havaittu vuosisataan, ja ihmisten saarille tuomien lajien – rottien, hiirien ja vuohien – luultiin syöneen etanat sukupuuttoon.
Viime vuosikymmenellä luonnonsuojelijat kuitenkin löysivät pienen populaation, joka vietiin elpymään Britannian ja Ranskan eläintarhoihin. Viime vuoden lopulla etanat pääsivät vihdoin matelemaan luonnolliseen elinympäristöönsä ennallistetulle saarelle.
Ihminen tuntee 2,2 miljoonaa kasvi- ja eläin- ja sienilajia. Sen on arvioitu olevan 10 prosenttia kaikista maapallolla elävistä lajeista. Lisää löydetään kuitenkin koko ajan. Viime vuoden ”uusiin” lajeihin lukeutuvat muun muassa Vietnamista löydetty vampyyrinhampainen siili, kaksi merirosvojen lailla toisten verkkoja valtaavaa hämähäkkilajia sekä Anguiculus dicaprioi: Himalajan vuoristosta löydetty, näyttelijä Leonardo DiCaprion mukaan nimetty käärme.
Joulukuussa julkaistu WWF:n raportti taas valotti Kaakkois-Aasian ja Keski-Afrikan lajilöytöjä. Esimerkiksi Kongon alueen sademetsistä löydettiin vuosina 2013–2023 jopa 742 uutta kasvi- ja eläinlajia.
Uudet löydöt muistuttavat niin luonnon monimuotoisuudesta kuin suojelun tarpeesta. Monia lajeja uhkaavat ympäristötuhot, metsäkadot ja metsästys.
Lapiomaurikki, pikkurosvokki, myssyminikki, töpököytökki, hiivikki, rimpiryhmykki. Uusia muumeja? Ei, vaan suomenkieliset nimet saaneita hämähäkkejä!
Suomen hämähäkkityöryhmä harrastajat apunaan on urakoinut uudet nimet kaikille Suomen yli 600 hämähäkkilajille. Joidenkin lajien nimet lyhennettiin vanhasta nimestä, mutta yli 500 lajia on aiemmin tunnettu Suomessa virallisesti vain latinankielisellä nimellä. Näitä kahdeksanjalkaisia voi siis jatkossa puhutella myös suomeksi.
Vegaanihaasteeseen osallistui tammikuussa ennätyksellinen määrä ihmisiä. Jo vuoden alussa uutisoitiin lähes 30 000 mukaan ilmoittautuneesta. Oikeutta eläimille -järjestön kehittämä haaste kannustaa kuukauden ajan vegaanisiin valintoihin jakamalla tietoa, reseptejä ja kokemuksia vegaanisesta ruokavaliosta. Vuosien aikana haasteen on löytänyt yli 200 000 ihmistä.
Perinteisesti tammikuuhun sijoittuvaan haasteeseen voi osallistua kuitenkin milloin vain, eikä sitä tarvitse lopettaa kuukauden jälkeen!
Uudessa-Seelannissa sijaitseva Taranaki-vuori on lain mukaan henkilö. Maan parlamentin päätös antaa vuorelle juridisen henkilön oikeudet ja velvollisuudet.
Brasiliassa juridisen henkilön aseman taas ovat saaneet aallot – tarkemmin tietty
merialue lähellä rannikkokaupunkia. Tyynenmeren alueen alkuperäiskansapäättäjät taas sopivat delfiinien ja valaiden henkilöimisestä.
Uuden-Seelannin alkuperäiskansa māorit pitävät tiettyjä luontokohteita esi-isinään. Uusi lainsäädäntö pyrkii edistämään vuoren alueen suojelua ja kunnioitusta sekä hyvittämään kolonisaatiota.
Saariryhmän ollessa Iso-Britannian siirtomaa māoriväestö häädettiin alueelta. Vuori myös tunnettiin vuosisatoja māorinkielisen nimen ohjella brittiläisten sille antamalla nimellä. Nimi vaihtui yksinomaan alkuperäiseen vasta vuonna 2020.
Erittäin uhanalainen röyhelökääpä on löytänyt tiensä Kouvolaan. Yleensä lajia on tavattu vain Pohjois-Suomessa, mutta viime vuosina sitä on havaittu yhä enemmän myös etelän metsissä.
Kääväksi poikkeuksellisesti röyhelökäävän maanpäällinen itiöemä elää vain viikon. Käävät viihtyvät luonnontilaisissa metsissä. Ne käyttävät kasvualustanaan ja ravintonaan lahopuuta, jonka hajotessa ne tosin kuolevat itsekin.
Tšekin Brdyn luonnonsuojelualueelle piti rakentaa pato parantamaan kosteikon olosuhteita.
Hankkeelle oltiin juuri hyväksytty 1,2 miljoonan euron rahoitus, ja viranomaiset neuvottelivat rakennusluvista. Hanke jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, sillä paikalle ilmestyi kuin ilmestyikin pato, aivan luvatta ja vain parissa päivässä.
Asialla oli alueella elävä majavayhdyskunta. Näin säästettiin aikaa, rahaa ja byrokraattisia kommervenkkejä. ”Majavat tietävät aina parhaiten,” totesi eläintutkija Jiří Vlček.
Teksti: Tilda Sederholm
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo