Kambodžan Kardemummavuorilla kuoriutui kesällä 60 siaminkrokotiilinpoikasta. Määrä on ennätyksellinen, sillä laji on ollut sukupuuton partaalla.
Krokotiililaji viihtyi ennen Kaakkois-Aasiassa nykyistä paljon laajemmalla alueella. Lajin luultiin jo kertaalleen kadonneeksi, kunnes krokotiileja löydettiin Kambodžasta. Luonnonsuojelijat ovat tehneet yli 20 vuotta työtä lajin elvyttämiseksi alueella.
Nämä poikaset kuoriutuivat tiettävästi luonnonvaraisista pesistä, mikä viittaa luonnollisen kannan elpymiseen.
K-pop-fanien ansiosta autonvalmistaja Hyundai on purkanut Adaro Mineralsin kanssa solmitun sopimuksen. Alumiinia tuottava yritys aikoi avata uuden hiilivoimalan, mutta tuhannet K-pop-fanit yli 70 maasta kävivät vastarintaan.
K-pop-yhteisö on kampanjoinut luonnon puolesta aiemminkin. Vuonna 2021 perustettu yhteisö K-pop 4 planet on kritisoinut muun muassa muodin, musiikin striimauksen ja K-pop-yhtiöiden päästöjä sekä kannustanut faneja ympäri maailmaa suojelemaan puita.
Kazakstanissa on ensimmäistä kertaa vuosisatoihin luonnonvaraisia villihevosia. Seitsemän przewalskinhevosta vapautettiin viime kesänä maan tasangoille.
Euroopan eläintarhoista kootut hevoset tutustuvat vapaampaan elämään aluksi 60 hehtaarin aitauksessa. Tulevien vuosien aikana hevosia viedään Kazakstaniin luultavasti enemmänkin.
Przewalskinhevosia on palautettu luontoon myös aiemmin. Esimerkiksi Mongoliaan vapautettiin viime vuosikymmenellä 34 hevosta. Nyt populaatio on kasvanut jo 850 hevoseen. Przewalskinhevonen on maailman ainoa jäljellä oleva, edelleen vapaana elävä villihevosrotu.
Paavi Franciscus on ilmoittanut, että jatkossa Vatikaanin sähkö täytyy tuottaa uusiutuvalla energialla. Sitä varten Rooman kaupunkialueen ulkopuolelle aiotaan asentaa aurinkopaneeleita.
Maailman pienimmän maan energiantarve ei toki ole suuri, mutta katolisen kirkon johtajan puheilla ja esimerkillä on paljon painoarvoa.
Vatikaanista on tulossa kahdeksas maa, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa yli 99,7-prosenttisesti. Muita vastaavia maita ovat Albania, Etiopia, Islanti ja Nepali.
Perämeren kansallispuistossa sijaitsevan Pensaskarin saaren maisemallinen arvoluokka on noussut valtakunnallisesti arvokkaaksi – kiitos lampaiden!
Saarella kesäisin laiduntavat lampaat ovat parantaneet niin kasviston, linnuston kuin hyönteisten tilaa. Usean uhanalaisen eläin- ja kasvilajin kanta on kohentunut.
Myös perinnebiotooppeihin kuuluvat äärimmäisen uhanalaiset luontotyyppit, kuten merenrantaniityt ja nummet, hyötyvät lampaista. Laiduntajat estävät alueita kasvamasta umpeen.
Kuningas Charles III on myöntänyt kuninkaallisen arvonimen vaarantuneelle vuohirodulle. Nykyään Royal Golden Guernsey Goatiksi kutsuttu laji tunnetaan kullanhohtoisesta karvastaan.
Rodulla on jännittävä historia: Sen luultiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes Kanaalisaarten asukas Miriam Milbourne löysi sen 1920-luvulla. Hän piti vuohia vuosikymmenten ajan ja joutui 1940-luvulla piilottelemaan niitä natseilta.
Uusi titteli ei ole vain koriste, vaan sen otaksutaan lisäävän tietoisuutta vuohista. Rotu on tarkka ruokavalionsa suhteen, ja laiduntamisesta voi olla hyötyä myös ympäristölle.
Fossiilit eivät ole vain historiaa, vaan niistä saadaan myös nykyaikaan soveltuvaa tietoa evoluutiosta ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutumisesta.
Skotlannin Skye-saarelta on vasta löydetty uusi jurakautinen fossiili. Se on toinen Briteistä löydetty lentoliskon fossiili.
Perusta taas on löytynyt muinaisen delfiinin kallo. Sukupuuttoon kuollut laji kuului jokidelfiineihin.
Myös nykyiset jokidelfiinit ovat vaarassa kadota. Toivoa kuitenkin antavat lajin suojeluohjelma Etelä-Amerikassa sekä vuonna 2023 tehty kansainvälinen julkilausuma.
Pudasjärvellä suojellaan 154 hehtaaria Ohtovaaran geologisesti merkittävää aluetta.
Alue on jääkauden ja muinaisen Ancylusjärven muovaama, ja sieltä löytyy muun muassa pirunpeltoja eli laajoja kiviröykkiöitä sekä tärkeää kalliokasvillisuutta.
Etelä-Sotkamoon taas perustetaan yli 20 hehtaarin laajuinen Joutenlammen luonnonsuojelualue, joka ympäröi saman nimistä ojittamatonta suota.
Alue on luonnontilaisen kaltaista siellä elävien majavien ansiosta. Suojelulla vahvistetaan hiilinieluja ja suoluonnon monimuotoisuutta.
Teksti: Tilda Sederholm – Kuvitukset: Venla Österberg
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo