Polynesiankeijut ovat palanneet ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen Ranskan Polynesiassa sijaitsevalle Kamaka-saarelle.
Kyseessä on erittäin uhanalainen lintulaji. Linnut palasivat saarelle ennallistamistyön myötä: muun muassa linnunmunia ja lintuja syövät rotat poistettiin saarelta. Tärkeänä apuna työssä oli myös paikallinen yhteisö.
Valtavien monarkkiperhosten määrä Meksikon talvehtimisalueilla on tuplaantunut vuodessa. Se on hyvä saavutus lajille, jonka määrä on vähentynyt yli 85 prosenttia sitten 1990-luvun.
Mariposa Monarcan alue on Unescon maailmanperintökohde. Aiemmin siellä on tavattu metsät punaiseksi värjääviä monarkkiperhosparvia vieläkin suuremmallakin alueella, mutta metsähakkuiden, maatalouden ja ilmastonmuutoksen myötä perhosten määrä on vähentynyt.
Maiden välisen yhteistyön myötä nyt laji ei ole enää erittäin uhanalainen vaan ”vain” vaarantunut.
Yhdysvalloissa ”ruosteläiskäkimalaisten” (eng. rusty patched bumble bee) määrä on vähentynyt rajusti. Otolliset pesäpaikat ovat kriittisiä lajille.
Pesien löytäminen tutkimusta ja suojelua varten on kuitenkin vaikeaa. Maan uhanalaisimman kimalaislajin pesien kartoittamisessa käytetäänkin nyt uutta keinoa – koiria.
Labradorinnoutajat Ernie ja Betty White siis etsivät kimalaispesiä. Neljässä vuodessa he ovat löytäneet 18 pesää, joskaan eivät vielä kyseisen lajin pesäpaikkoja.
Utsjoelta on löydetty maailman vanhin pensas. Italialaistutkijoiden löytämän katajan iäksi määritettiin sen vuosirenkaiden perusteella 1647 vuotta. Pensas on siis alkanut kasvaa paikalla vuonna 260 – ja kuollutkin jo vuonna 1906.
Pensas löydettiin jo vuonna 2021, mutta nyt vuosirenkaita laskemalla tehty ikämääritys on vielä tarkentunut. Tutkijat löysivät Utsjoelta myös neljä muuta yli tuhatvuotista katajaa.
Suomenkin vanhuusennätys parani roimasti, sillä edellinen Suomen vanhin kataja oli 1017-vuotinen yksilö Lemmenjoella.
Vuosi sitten kerroimme tällä palstalla Galápagos-saarten ennallistamisprojektista. Nyt taasen on iloisia uutisia Galápagos-saarten Santa Cruzin saarelta kotoisin olevista jättiläiskilpikonnista!
Kaksi arviolta satavuotiasta jättiläiskilpikonnaa on nimittäin saanut poikasia. Philadephian eläintarhassa Yhdysvalloissa kuoriutui huhtikuussa neljä kilpikonnan poikasta.
Kilpikonnat pystyvät lisääntymään usein koko elämänsä. ”Äidiksi” nimetylle kilpikonnalle syntyi poikasia nyt ensimmäistä kertaa. Äidin viime vuoden marraskuussa munimat 16 munaa otettiin keinohaudontaan, joka jatkuu edelleen – lisääkin jälkikasvua voi siis olla luvassa!
Kilpikonnavanhemmat ovat Santa Cruzin saaren läntisen osan jättiläiskilpikonnalajia (Chelonoidis niger porteri). Äiti-kilpikonna on elellyt Philadelphian eläintarhassa vuodesta 1932.
Luonnollisessa elinympäristössään saarella laji on uhattuna. Syntyneet poikaset kuitenkin edistävät lajin selviytymistä.
Esimerkiksi Skotlannissa, Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa on ennallistettu vanhoja golfkenttiä. Luonnon on annettu valloittaa ennen yksitoikkoisia viheriöitä.
Ilmiö on vielä suhteellisen pieni, mutta ennallistaminen ja tilan antaminen luonnolle on tärkeää paikallisille ekosysteemeille.
Erään tutkimuksen mukaan monet maat ovat suoneet enemmän tilaa golfkentille kuin tuuli- ja aurinkovoimalle. Golfkenttiä on myös rakennettu arvokkaiden ja hauraiden luontokohteiden paikoille, ja niiden ylläpito kuluttaa paljon esimerkiksi vettä.
Alkukeväästä eräälle Englannin luonnonsuojelualueelle vapautettiin neljä majavaa.
Majavat metsästettiin aikoinaan Iso-Britanniassa sukupuuttoon, eikä niitä ole nähty alueella luonnossa 400 vuoteen ennen tätä vuosituhatta. Villejä majavia arvellaan elävän saarella tällä hetkellä muutamia tuhansia. Niitä on päästetty luontoon myös laittomasti.
Luonnossa elävien majavien vaikutusta on tutkittu, ja niillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä. Niinpä luvattakin palautettujen otusten on annettu jäädä.
Majava on avainlaji ja sen elo parantaa kosteikkoalueiden ekosysteemejä sekä luonnon monimuotoisuutta. Jyrsijät luovat rakennelmillaan otollisia elinympäristöjä myös muille lajeille.
Nyt Iso-Britannian ympäristönsuojelujärjestö National Trustilla on virallinen lupa yhteensä 25 majavan palauttamiselle luontoon. Suojelijat näkevät toivoa majavien palauttamisessa luontoon. Sen eteen onkin tehty töitä ja kampanjointia vuosikymmeniä.
Teksti: Tilda Sederholm
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo