Nuorten Luonto kokosi joukon uutisia, jotka ilahduttavat kaikkia luonnon ystäviä.
Uhanalaisen lumileopardin kanta on kasvanut Himalajalla sijaitsevassa Bhutanissa 40 prosenttia vuodesta 2016. Nyt lumileopardeja on alueella 134 yksilöä.
Tarkan tiedon saaminen on ollut vaikeaa lajin arkuuden vuoksi. Tutkimusta on tehty esimerkiksi riistakameroin. Yksilöt erottaa toisistaan turkin yksilöllinen kuviointi. Myös tiikerikanta Bhutanissa on kasvanut.
Tutkijat ovat tehneet havainnon sukupuuttoon kuolleeksi luullusta Zaglossus attenboroughi -nokkasiilistä.
Tutkimusryhmä tallensi nokkasiilin tepastelun videolle Indonesiassa Uuden-Guinean vuoristossa kesäkuussa 2023. Edellinen havainto ja ainoa todiste lajin olemassaolosta on vuodelta 1961. Lajin uumoillaan syntyneen jo dinosaurusten aikaan noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Latinankielisen nimensä se on saanut brittiläiseltä luontodokumentaristi Sir David Attenborough’lta, joka olikin löydöstä ”todella ilahtunut”.
Timanttikaivokset uhkaavat Etelä-Afrikassa elävän wintoninkultamyyrän elinympäristöä. Kyseinen myyrä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, ja sen luultiin jo kuolleen sukupuuttoon.
Vuonna 2023 lajista tehtiin kuitenkin havainto, 86 vuoden tauon jälkeen. Jäljitys vaati lukuisia maaperästä otettuja DNA-näytteitä sekä vainukoiran. Nyt alueelta on löydetty useita populaatioita. Eteläafrikkalainen luonnonsuojelujärjestö EWT pyrkii suojelutoimiin lajin säilyttämiseksi ja sen elinalueiden turvaamiseksi.
Vuonna 1898 isosulttaanikana eli takahe julistettiin sukupuuttoon kuolleeksi. Viidenkymmenen vuoden päästä se kuitenkin löydettiin uudestaan.
Nyt lajin yksilöitä on palautettu yli sadan vuoden jälkeen Whakatipu Waimāori -järven laaksoon Uudessa-Seelannissa. Vuodesta 1948 kanta on saatu kasvamaan 500 yksilöön. Kannan kasvu on ollut kahdeksan prosenttia vuodessa. Takana on ahkera suojelutyö ja esimerkiksi munien keinotekoinen hautominen suojassa pedoilta. Lentokyvytöntä lajia ovat uhanneet etenkin Euroopasta tuodut petonisäkkäät.
Hyviä uutisia Suomen uhanalaisten lajien tilanteesta!
Naali palasi Suomeen pesimään yli 25 vuoden tauon jälkeen vuonna 2022. Vuoden 2023 kesällä naalinpentuja havaittiin riistakameroiden avulla jo 25. Saimaannorppakanta taas on kasvanut kymmenillä norpilla, ja kuutteja syntyi viime vuonna eniten koko laskentahistoriassa, 100 kuuttia. Saimaannorppien määrä on tehokkaan suojelutyön ansiosta lähtenyt nousuun 2010-luvun aikana, ja vuonna 2023 norppia arvioitiin olevan 480.
Ylämaan tiikeriksi kutsutun villikissan paikallispopulaatio Skotlannissa on äärimmäisen uhanalainen. Nyt tutkijat ovat keksineet keinon palauttaa villikissan kanta Skotlannin maaseudulle.
Laji muistuttaa maatiaiskissaa, ja se on risteytynyt vapaana kulkevien kotieläinkissojen kanssa. Skotlannin luontoon aiotaan palauttaa villikissoja erottamalla villi- ja kesykissojen geenisarjat toisistaan. Kameroiden ja DNA-pantojen avulla tutkijat pyrkivät pitämään villi- ja kesykissat erillään ja steriloimaan luonnossa havaitut kotikissat. Jalostus puhtaaseen villikissan perimään vie arviolta 10–20 kissasukupolvea.
Viime kesänä Suomen Säkylästä löytyi kuoriaislaji, josta tehtiin edellinen havainto 60 vuotta sitten.
Ajuruohokuoriaista ei Ruotsissa ja Norjassa tunneta, ja Tanskasta laji on hävinnyt kokonaan. Suomessa se sai vuonna 2019 luokituksen ”vaarantunut, mahdollisesti hävinnyt”. Kuoriainen on siitäkin erikoinen, että sen väritys on vaihteleva ja kattaa sateenkaaren koko kirjon. Säkylästä löytynyt yksilö on sinivihreäraidallinen. Lajin nimi onkin englanniksi rainbow leaf beetle eli sateenkaarilehtikuoriainen.
Teksti: Tilda Sederholm
Kuvitus: Venla Österberg
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo