Luontoliiton Uudenmaan piirin perinteisellä uudenvuoden retkellä Salamajärven Sysilammilla ohjelmaan kuuluivat päiväretket kävellen, lumikengillä ja hiihtäen. Retkikonkari Kati Schenk kertoo, miksi villaviitta on hyvä vaate ja mikä talvisella suolla oli erityisen kaunista.

Mikä oli reissun paras hetki? Entä huonoin?
Paras oli ehkä se, kun olimme parin muun retkeläisen kanssa hiihtäneet soiden halki Heikinjärvennevan lintutornille. Sää oli ihana, hiihtäminen hauskaa ja etsimme lintutornille piilotettua geokätköä. Se oli hyvässä jemmassa ja kolmisinkin etsimme sitä vartin. Fiilis oli kyllä hyvä, kun vihdoinkin hoksasin, että missä se oli!
Huonoin hetki oli jo ehkä ennen retkeä, kun paras ystäväni, jonka piti tulla mukaan retkelle, sairastui eikä päässytkään tulemaan mukaan. Myöskään lounasretkieni riisi ei oikein kypsynyt termospullossa, joten joka päivä söin enemmän tai vähemmän raakaa riisiä.
Mikä oli hienoin luontohavainto?

Suo oli paras paikka. Joissakin kohdissa jäätyneen suon jääkannen alta oli noussut jäälle ruskeaa suovettä, joka oli jäätynyt hassuiksi punaruskeiksi patjoiksi. En ole ennen nähnyt sellaisia, joten se oli aika hauskaa. Myös tähtitaivas oli hurjan hieno ja yhtenä iltana näimme revontuliakin.
Mikä oli paras paikka missä kävit?
Heikinjärvennevan ja Hepolammennevan suot olivat parhaita.
Suolla hiihtäminen on niin mukavaa. Pidimme yhtenä päivänä lounastaukoa pienellä kalliolla metsikön reunassa, mihin ei ilman suksia pääsisikään. Siellä oli kivaa ja kaunista.

Mikä oli tärkein tavara, joka oli mukana? Entä turhin?
Paras oli varmaankin villainen viitta, jota olen usein pitänyt mukana leireillä ja retkillä. Se on hyvin monikäyttöinen; sitä voi käyttää sisällä tuvassa tai huussireissulla, koska siitä voi tehdä hameen. Se toimii myös peittona, varavilttinä, tyynynä, että aluslakanana ja jopa patalappuina. Turhin tavara oli kuumavesipullo, koska tupamme oli yölläkin lämmin.
Mikä oli retken paras ruoka?
Retkellä jokainen retkeläinen valmisti jonain iltana kaikille yhteisen päivällisen, ja päivälliset olivat kaikkein herkullisempia ruokia. Parhaiten jäivät mieleen kasviscurry ja sienipasta. Aivan tosi maukkaita.

Sattuiko matkalla kommelluksia?
Kyllähän aina muutama, mutta tällä kertaa vain se, että kerran suolla hiihtäessäni kaaduin ja toppahousuistani – joista oli jo vetoketju rikki – lähti nappi irti, ja sitten housut meinasivat pudota. Onneksi kaverini lainasi vyön loppupäivän ajaksi ja nappikin löytyi lumesta paluumatkalla.
Lähtisitkö uudelleen?
Todellakin! Oli ihania soita, maisemia ja kiva tupa. Itse asiassa suunnittelimme jo toisen retkeläisen kanssa linturetkeä Heikinjärvennevalle toukokuulle.

Teksti: Saana Hakala
Kuvat: Ilmari Karonen
Luontoliiton Uudenmaan piirin kesän leirityönhaku on nyt auki! Palkkaamme kesällä yli neljäkymmentä leirinjohtajaa ja tarjoamme lisäksi vapaaehtoista kesätyötä noin sadalle ohjaajalle ja apuohjaajalle. Järjestämme kesäloman aikana 21 leiriä lapsille, nuorille ja perheille. Olet lämpimästi tervetullut mukaan mahtavaan leiritiimiimme!
Leirinjohtajien haun deadline on 25.2., ohjaajien ja kokkien 3.3.
Lisätietoja ja hakeminen Lupin nettisivuilta.


Kotisivujen toteutus Haven Porvoo