Luontopolulla voi sattua ja tapahtua. Ensiapukouluttajat Meri Haahtela ja Tommi Kilpeläinen neuvovat, miten varautua hankaluuksiin ja kuinka toimia tapaturmien sattuessa.
Retkeilijän tärkeimmät varautumisvälineet ovat ensiapulaukku sekä perustiedot ja –taidot erilaisista tapaturmista ja niiden hoitamisesta. Ensiapulaukun ohella retkelle on hyvä ottaa mukaan myös riittävästi vaatteita, sillä loukkaantuminen lisää lämmön tarvetta ja vaatteita voi käyttää haavan sitomiseen.
112 Suomi -sovelluksen lataaminen ennakkoon on myös suositeltavaa. Sovelluksesta löytyy hyödyllisiä puhelinnumeroita ja toimintaohjeita eri ongelmatilanteisiin, ja se paikantaa käyttäjän sijainnin. Paikannuksen tarkkuus riippuu kuitenkin kännykkäverkon kattavuudesta, joten erämaassa käyttäjä ei löydy yhtä nopeasti kuin asutulla alueella.
Haavat ja nirhaumat ovat tyypillisiä oksan nirhaistaessa käsivartta tai kompastuessa polulla.
”Pienten haavojen hoidossa haavan puhdistaminen juoksevalla vedellä ja saippualla on kaikista paras tapa”, neuvoo ensiapukouluttaja Meri Haahtela.
Sulje haava haavateipillä ja peitä ilmavalla sidoksella tai laastarilla.
Jos haava on suuri ja verenvuoro runsasta, on tärkeintä saada verenvuoto tyrehtymään painamalla haavakohtaa voimakkaasti. Paineen voi muodostaa joko käsin tai tekemällä painesiteen ensiapulaukusta löytyvillä tavaroilla – tai käden ulottuvilla olevasta varavaatteesta. Luontoliiton ensiapukoulutuksessa minuutissa muodostui toimiva paineside esimerkiksi kangashousuista ja vesipullosta.
Jos haava tulehtuu, hakeudu lääkäriin. Tulehtuneen haavan tunnistaa punoittavasta ja kuumottavasta ihosta, turvotuksesta sekä valuvasta läpinäkyvästä nesteestä.
Palovammoja voi syntyä retkellä esimerkiksi ruoanlaitossa ja nuotion äärellä.
Palovamman sattuessa poista palovamman alueelta välittömästi vaatteet ja mahdolliset korut. Jäähdytä palovamma viileällä vedellä noin 20 minuutin ajan. Tarkasta kuitenkin, ettei vesi ole liian kylmää, jotta autettava ei jäähdy liikaa ja saa kylmävaurioita.
Älä hiero palovammaa, sillä hierominen ja peseminen aiheuttavat vamman alueella paljon kipua. Palovamman voit suojata aluksi esimerkiksi muovikelmulla.
Soita 112, jos palovamma on suuri ja tuntuu, että tarvitset apua.
Marjastus- ja sienestyskaudella riski myrkytykselle on aina olemassa. Vaikka suomalaiset luonnonkasvit harvoin tuottavat vakavaa hengenvaaraa jo ensimmäisestä marjasta, täytyy sienten kanssa puolestaan olla varuillaan. Myrkytysten välttämisessä tehokkainta on ennakointi – tiedä mitä keräät, jotta tunnistat myrkylliset vaarattomista.
”Älä missään tapauksessa syö mitään, mitä et tunne”, neuvoo Haahtela.
Myrkytyksen hoidossa tärkeintä onkin tietää mitä on syöty ja kuinka paljon. Myrkytystietokeskus.fi-sivulta löytyy tietoa myrkyllisistä aineista, myrkytysten oireista ja toimintaohjeita myrkytyksen sattuessa. Myrkytystietokeskuksen puhelinpalvelu vastaa äkillisiin myrkytyksiin liittyviin kysymyksiin ympäri vuorokauden numerossa 0800 147 111. Vakavassa altistuksessa soita aina 112.
Vakavan onnettomuuden sattuessa ensimmäiseksi pitää huolehtia itsestään. ”Aina onnettomuustilanteessa te itse olette tärkein, koska ette voi auttaa muita, jos itse loukkaannutte”, tiivistää ensiapukouluttaja Tommi Kilpeläinen.
Jos retkeilijä on tajuton, puhuttele heräämätöntä voimakkaalla äänellä ja ravistele hartioista hereille. Jos ihminen ei reagoi, soita välittömästi 112.
Tarkista hengittääkö ihminen seuraamalla rintakehän liikkeitä ja tunnustelemalla hengitystä 10 sekunnin ajan. Jos autettava ei hengitä, aloita elvytys välittömästi:
Painele keskeltä rintakehää, käsivarret suorina ja kyynärpäät lukossa, aikuista noin 5–6 cm syvyyteen, lasta 3–4 cm. Painelutahdiksi voit hyräillä Stayin’ Alive -kappaletta tai Star Warsin tunteville Darth Vaderin tunnusmusiikkia.
Painele 30 kertaa, puhalla sitten 2 kertaa ilmaa elvytettävän suuhun ja pidä samalla elvytettävän sieraimet suljettuna.
Lasta elvytettäessä puhalla ensin viisi kertaa elvytettävän suuhun. Painele sitten15 kertaa ja puhalla 2 kertaa tai elvytä kuten aikuista.
Sydäniskuria käyttäessä seuraa laitteen ohjeita.
Pidä loukkaantunut lämpimänä, kun odotat apua. Kilpeläinen muistuttaa, että loukkaantuneella on aina hypotermian riski, vaikka lämpötila olisi reilusti plussan puolella: ”Peittoa päälle, vilttiä alle. Erityisesti maan ja ihmisen väliin olisi hyvä saada jotain, ettei ihminen makaa kylmässä.”
Teksti: Roosa Virtanen
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo