”Ensimmäinen kesytetty eläin oli koira, joka toimi todennäköisesti vahtina ja metsästyskumppanina. Tämä tapahtui ennen kuin ihminen alkoi harjoittaa maataloutta. Suurempi merkitys ihmiskunnan kehitykselle on todennäköisesti ollut tuotantoeläinten domestikaatiolla, joka liittyy maatalouden kehittymiseen ja siihen, että ihminen muuttui metsästäjä–keräilijästä maataloutta harjoittavaksi, luontoa vahvemmin muokkaavaksi lajiksi”, kertoo professori Anna Valros Helsingin yliopiston kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolta.
Domestikoituneiden eläinten perimä on muuttunut verrattuna villeihin sukulaisiinsa. Ne ovat sopeutuneet ihmisen tarjoamaan ympäristöön ja hoitoon.
”Silti meidän kotieläimillämme on jäljellä suurin osa villien sukulaistensa tai esi-isiensä tarpeista ja käyttäytymismalleista, jos niille annetaan mahdollisuus näihin. Esimerkiksi kesyemakko rakentaa hienon pesän oksista tai muista kasvinosista, jos sillä on siihen materiaalia”, hän jatkaa.
Emme voi tietää varmasti millainen maailma ja ihmiskunnan historia olisi nyt, jos eläimiä ei ole kesytetty.
“Mutta todennäköistä on, että ihmisiä ei olisi läheskään näin paljon, ja maailma olisi hyvin erilainen.”
Arvioiden mukaan koira kesytettiin sudesta jopa 30 000 vuotta sitten, ja hevoset ja märehtijät vasta noin 10 000 vuotta sitten. Miksi ihminen alun perin halusi kesyttää suden, joka on isokokoinen ja ihmiselle jopa potentiaalisesti vaarallinen petoeläin, jäänee arvoitukseksi. Pidetään myös mahdollisena, että sudet kesyyntyivät itsestään hakeutuessaan ihmisasutuksen luo ruoantähteiden houkuttelemina.
Hevosen kesyttäminen nopeutti liikkumista paikasta toiseen ja helpotti kaupankäyntiä ja sotimista.
”Ennen hevosen domestikaatiota ihminen oli jo käyttänyt nautoja, lähinnä härkiä, maatalouden töissä sekä ihmisten ja raskaiden kuormien kuljettamiseen kärryillä. Myös aaseja käytettiin ennen hevosta kuljettamiseen. Erilaisilla veneillä ihminen on myös kulkenut jo hyvin kauan. Mutta toki hevonen tuli ennen muita maalla käytettäviä nykykulkuneuvoja”, kuten polkupyörää ja autoja”, Valros kertoo.
Kesyttämällä lampaan, vuohen, naudan ja sian ihmiset saivat jatkuvan ruokavaraston, mikä vähensi riippuvuutta metsästyksestä. Tämä mahdollisti pysyvämmät asutukset, koska ruoan saatavuus oli vakaampaa. Kotieläinten avulla maatalous muuttui tehokkaammaksi, mikä lisäsi ruoan tuotantoa ja mahdollisti väestönkasvun. Tämä loi edellytykset kaupungeille, kauppareiteille ja erikoistuneille ammateille.
Ihmiset hyödyntävät eläimiä yhä monin tavoin. Tuotantoeläimet tuottavat ruokaa ja materiaaleja vaatteisiin nahkaa ja villaa. Koirat avustavat esimerkiksi vammaisia ja tullivirkailijoita. Lehmät ja lampaat ylläpitävät luonnonlaitumien biodiversiteettiä. Monia lajeja käytetään koe-eläiminä erilaisissa tutkimuksissa.
Lisäksi eläimet ovat tärkeä osa ihmisten harrastustoimintaa – hevosharrastus on yksi suosituimpia urheilulajeja, ja koiria käytetään monimuotoisesti eri lajeissa, kuten agilityssä.
”Lemmikeillä on myös todella suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. On paljon tutkittua tietoa siitä, miten paljon positiivista eläimet tuovat sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Lemmikki on monelle perheenjäsen, joka tuo iloa ja sisältöä elämään sekä kannustaa esimerkiksi ulkoilemaan ja liikkumaan”, Valros sanoo.
Kaikki eläimet kuluttavat luonnonvaroja ja ovat kestävyysnäkökulmasta ainakin jonkin verran ongelmallisia. Karjatalous aiheuttaa suuria päästöjä ja vaikuttaa ilmastoon.
”On useita laskelmia siitä, että ruokavalio, joka sisältää vähän tai ei ollenkaan eläinkunnan tuotteita, on ekologisesti kestävin ja myös terveellinen. Aina kun ravintoketjussa siirrytään ylöspäin, eli esimerkiksi kasvissyöjä syö kasvin, iso osa energiasta kuluu ikään kuin hukkaan. Eli jos syömme itse tuottamamme viljan sen sijaan, että ne syötettäisiin ensin tuotantoeläimelle, jää meille käyttöön enemmän energiaa.”
Lihan tuotannon ongelmat liittyvät myös lihansyöjälemmikkien kuten koirien ja kissojen pitoon. Ja vaikka esimerkiksi hevonen on kasvissyöjä, on senkin hiilijalanjälki merkittävä.
”Lisäksi eläintenpitoon liittyy paljon hyvinvointi- ja eettisiä haasteita. Tämä ei koske vain tuotantoeläimiä, joista ehkä eniten keskustellaan, vaan myös esimerkiksi koiria, jotka eivät välttämättä voi kovin hyvin. Esimerkkeinä tästä ovat ylijalostetut rodut ja yksilöt, jotka viettävät paljon aikaa yksin pienessä asunnossa ilman muiden koirien tai ihmisten seuraa”, Valros huomauttaa.
Mitä mieltä itse olet? Mitkä ovat eläinten pidon suurimmat hyödyt ja ongelmat? Miten ihmisten tulisi toimia eläinten kanssa? Mitä haluaisit muuttaa ja miten?
Teksti: Tuuli Turtola
Kotisivujen toteutus Haven Porvoo