10 väitettä: Miten vaikuttaa politiikkaan?

Nuorten Agenda2030 -asiantuntijaryhmässä toimiva Petra Karjalainen vastaa väitteisiin poliittisesta vaikuttamisesta ja pohtii aktivismin eri keinoja.  

Nuorten Agenda2030 -ryhmässä 15–28-vuotiaat jäsenet sparraavat päätöksentekijöitä kestävän kehityksen teemoista. Ryhmä toimii Valtioneuvoston kanslian sekä kestävän kehityksen toimikunnan alaisuudessa. Ryhmä perustettiin vuonna 2017. Petra Karjalainen toimii ryhmän toisena tasavertaisena puheenjohtajana. 

1. Nuoret eivät voi vaikuttaa politiikkaan yhtä tehokkaasti kuin aikuiset. 

Nuoret vaikuttavat ja muovaavat politiikkaa jatkuvasti! Nuorilla on usein jopa enemmän intoa vaikuttaa politiikkaan kuin aikuisilla, erityisesti kestävyysasioissa, koska haasteet ovat meidän nykyisyytemme ja tulevaisuutemme. Onkin tärkeää muistaa, että nuorilla on omat kanavansa ja areenansa, esimerkiksi verkkotyökalujen käyttö sekä sosiaalinen media, jossa olemme usein paljon ketterämpiä kuin aikuiset päättäjät.  

2. Luontoaktivistien suora osallistuminen politiikkaan johtaa konkreettisiin muutoksiin. 

Luontoaktivistien aikaansaamia muutoksia on paljon. Itse esimerkiksi seurasin todella läheltä luontoaktivistien työtä EU:n metsäkatoasetuksen läpi viemiseksi. Asetus astui voimaan kesäkuussa 2023.  

Myös jo sillä, että nuoret pääsevät samoihin pöytiin päättäjien kanssa ja saavat heidät pohtimaan toimintaansa, on suuri vaikutus. 

3. Poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen vaatii enemmän kuin vain mielenosoituksia. 

Poliittinen päätöksenteko on monipuolinen kokonaisuus, jonka kaikkia osia tarvitaan yhteisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tärkeistä asioista saa ja tuleekin pitää ääntä, jotteivat ne jää muiden asioiden jalkoihin. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oma tapansa vaikuttaa ja joillekin se on mielenosoituksiin osallistuminen ja joillekin esimerkiksi suorat yhteydenotot tai viestintäkampanjat. 

4. Lobbaaminen ja suorat keskustelut päättäjien kanssa ovat tehokkaampia kuin somekampanjat. 

Lobbaaminen ja suorat keskustelut päättäjien kanssa ovat toki tehokas keino vaikuttaa. Kuitenkin jos mietimme sitä, miten äänemme ja mielipiteemme kulkee tehokkaasti eteenpäin, ovat sosiaalisen median mahdollisuudet lyömätön keino työkalupakissamme. Kuulemme jatkuvasti tapauksista, joissa yksittäisen ihmisen tarina sekä kokemukset ovat synnyttäneet poliittista liikehdintää, eli sosiaalinen media tuo myös ihmisiä yhteen aivan uudenlaisella tavalla puoluerajat ja kansallisuudet ylittäen. 

5. Nuorten on vaikea saada äänensä kuuluviin politiikassa, koska heiltä puuttuu valtaa. 

On toki totta, että nuorten voi olla välillä vaikea saada äänensä kuuluviin merkittävällä tavalla. On tärkeää, että nuorten ääni ja mielipiteet tiedostetaan tärkeiksi sellaisinaan, eikä vain osana illuusiota nuorten osallisuudesta. Nuorilla on kuitenkin paljon enemmän valtaa kuin he itse oikeastaan ymmärtävät. Nuorilla on valtaa niin yksilönä omalla käyttäytymisellään ja esimerkillään kuin ryhmänä, joka yhdessä lähtee tavoittelemaan toivomaansa tulevaisuutta. 

6. Politiikka ei ole ainoa tapa vaikuttaa – kansalaisaktivismi voi olla yhtä tehokasta. 

Tämä on aivan totta. Kuten aiemmin mainitsin, jokaisella on oma vaikuttamisen tapansa. Joillekin polku politiikan pariin on selkeä, kun taas toisille kansalaisaktivismi ja esimerkiksi järjestötyö oman mielekkään aihealueen parissa on se kaikista tehokkain tapa vaikuttaa. Ei ole kenenkään etu, että nuoret palavat loppuun vaikuttamistoimissa, joten siksi on tärkeää varmistaa, että se oma vaikuttamisen tapa sopii juuri sinulle ja on sinulle mielekäs. 

7. Nuorten ääni ympäristöasioissa on usein symbolinen, mutta sillä ei ole todellista vaikutusta. Poliittinen järjestelmä ei oikeasti kuuntele nuoria, vaikka se väittää niin. 

Tokenismi on ilmiö, jota vastaan ryhmämme tekee aktiivisesti töitä, ja toivommekin voivamme esimerkillämme myös murtaa ajatusta siitä, että nuoret eivät voisi osaltaan olla asiantuntijoita. Iloksemme olemme huomanneet, että todella monet päättäjät sekä elinkeinoelämän toimijat oikeasti haluavat kuulla nuorten näkemyksiä kestävyysasioissa sekä kehittää toimintaansa niiden pohjalta. Esimerkiksi maaliskuussa järjestetyssä kestävän kehityksen toimikunnan sekä kehityspoliittisen toimikunnan yhteisseminaarissa nuorten ääni kuului jokaisessa puheenvuorossa. 

8. Vaikuttaminen on niin hidasta ja monimutkaista, että moni nuori turhautuu ja luovuttaa. 

Vaikuttaminen voi toki usein olla hidasta ja monimutkaista ja hyvin kaukana niistä arkisista asioista, mihin nuoret ovat tottuneet. Vaikuttamista voi kuitenkin ajatella taas hyvin monipuolisesti.  

Jo se, että ottaa selvää asioista ja tuo esiin ajatuksensa on vaikuttamistyötä. Myös sillä, että tähtää positiiviseen muutokseen lähipiirissään on suuri vaikutus vaikuttamiseen laajemmassa kuvassa. Vaikuttaminen on tosiasiassa melko matalan kynnyksen toimintaa. 

9. Politiikkaan vaikuttaminen vaatii verkostoja – yksin ei voi saada ääntään kuuluviin. 

Kukaan ei voi muuttaa maailmaa yksin, eikä se ole tarkoituskaan. Mutta yksin on täysin mahdollista saada hyvinkin paljon aikaan melko näyttävästikin. Nostaisinkin digitaalisen viestinnän mahdollisuuksia taas tässä mielessä – somessa voi luoda erilaisia kannanottoja tai jakaa ajatuksiaan ja mielipiteitään eri kanavissa. 

10. Yksittäinen nuori voi päästä mukaan päätöksentekoon, jos on tarpeeksi rohkea ja sinnikkäästi mukana. 

Ehdottomasti. Tärkeintä on uskoa itseensä ja omaan tekemiseensä ja se vie jo pitkälle. Aina vaikuttamistyö ei tunnu helpolta tai palkitsevalta mutta jo se, että ilmestyy paikalle ja tekee työtä itselle tärkeän asian parissa, on äärimmäisen arvokasta. 

Teksti Tuuli Turtola